Onnistuminen säilörehun korjuussa ja säilönnässä vaikuttaa merkittävästi automaattilypsytilan tuottavuuteen ja työn määrään. Työtehoseuran yhdessä ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa toteuttamassa automaattilypsyn toiminnallisuutta tarkastelevassa hankkeessa ilmeni, että käymislaadultaan hyvä säilörehu on yksi tärkeimmistä ja jopa tärkein lehmien aktiivisuutta ylläpitävä ruokinnan osatekijä automaattilypsyssä.
Säilönnälliseltä laadultaan huono säilörehu voi sotkea lehmien omatoimista lypsyllä kulkemista. Kun säilörehun käymislaatu heikkeni, lypsylle ohjattavien lehmien määrä kaksin- tai kolminkertaistui hankkeen seurantatiloilla ja se aiheutti päivässä lisätyötä ja -valvontaa kahdesta kolmeen tuntia. Hyvin toimivassa automaattilypsyssä lypsylle ohjaukseen kuluu aikaa keskimäärin tunti vuorokaudessa yhtä lypsypaikkaa kohden. Säilöntälaadun heikkenemisen seurauksena lypsykerrat vähenivät enimmillään 0,5 lypsykertaa lehmää kohden päivässä. Lypsyllä käynnit vähenivät parissa kolmessa vuorokaudessa huonomman rehun syötön alettua. Lypsyllä käynnit vähenivät merkitsevästi, kun säilörehussa oli selvää virhekäymistä ja paljon käymislaatua kuvaavia ammoniakkityppeä ja haihtuvia rasvahappoja.
Säilörehun käymislaatu vaikuttaa työn tuottavuuteen muillakin tavoin. Kun säilörehu on varastossa hyvin säilynyttä, rehun jakotyö on nopeampaa. Säilönnälliseltä laadultaan hyvää säilörehu maittaa lehmille, maitotuotos on tasainen ja ruoansulatus toimii hyvin, jolloin eläimet pysyvät puhtaampina. Vakaa ja hyvä säilörehun säilöntälaatu vähentää tarpeita vaihdella väkirehuja ja niiden määriä parempien vaihtoehtojen löytämiseksi. Kannattaa muistaa, että hyvän ruokahalun säilyttämisessä ja ketoosin ennaltaehkäisyssä herumiskaudella säilörehu tai siitä tehty seosrehu ovat yhtä merkittäviä energian lähteitä kuin lypsyrobotin väkirehut. Hyvin sulavasta säilörehusta lehmä saa yhdessä suupalassa enemmän energiaa kuin huonommin sulavasta. Käymislaadultaan hyvä säilörehu maittaa, ja siten säilöntälaadun merkitys on suuri syöntikyvyn ylläpitämisessä ja ketoosin ennalta ehkäisyssä sekä omatoimisen lypsyllä kulkemisen varmistamisessa herumiskaudella.
Lisää tietoa hankkeen tuloksista on luettavissa TTS:n tiedotteessa 7/2014 (658) Keinoja lypsyrobotin käytön tehostamiseen.
TTS
Lea Puumala
Lisätietoja:
TTS Sari Morri p. 044 7143 770
ProAgria Etelä-Pohjanmaa Johanna Mäntyharju p. 040 5121 901
TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka kouluttaa vuosittain noin 10000 opiskelijaa eri alojen ammattilaisiksi. Koulutustoiminnan lisäksi TTS Työtehoseura tutkii ja kehittää noin 100 vuosittaisen projektin avulla työmenetelmien toiminnallisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1