Asianajajaliitto vaatii sovittelujen määrän huomattavaa lisäämistä. Esitys tehtiin perjantaina Helsingissä Asianajajapäivillä.
Asianajajaliiton mukaan yhteiskunnan säästöt olisivat huomattavia, jos laajojen oikeudenkäyntien sijaan nykyistäkin selvästi isompi osa riidoista saataisiin soviteltua ennen käräjäoikeuteen päätymistä. Sovittelujen määrä on viime vuosina kasvanut, mutta liitto toivoo niiden edelleen yleistyvän. Tähän ei kuitenkaan riitä vain hyvä tahto. Liitto hyödyntäisi myös kansainvälisiä esimerkkejä siihen, millaisilla kannustimilla sovittelu olisi nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto.
– Sovitteluun ei toki voida ketään pakottaa. Jokaisella tulee olla oikeus saattaa asiansa halutessaan täysmittaiseen tuomioistuinprosessiin. Sovittelun tulee olla päämiehen edun mukaista ja osapuolten tulee olla aidosti sovinnonhaluisia, toteaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä.
– Toisaalta olen vakuuttunut, että aika ajoin kansalaisilta ja jopa meiltä oikeudenhoidon ammattilaisilta puuttuu riittävä tieto sovittelun mahdollisuuksista. Käräjille rynnätään joskus liian helposti, Sipilä jatkaa.
– Sovittelumahdollisuuksia pitäisi markkinoida nykyistä tehokkaammin. Tässä on peiliin katsomisen paikka niin asianajajilla kuin muillakin oikeudenhoidon ammattilaisilla. Tulisi myös selvittää, olisiko löydettävissä malleja, joissa sovittelun aidosta yrittämisestä olisi hyötyä myös myöhemmässä prosessissa, vaikka sovittelu ei onnistuisikaan ja päädyttäisiin käräjille.
Käytännössä tällainen hyöty voisi konkretisoitua vaikkapa siten, että sovitteluyrityksen jälkeen juttunsa saisi nopeutetusti käräjäkäsittelyyn.
Tähän asti tuomioistuinsovitteluissa sovittelijoina ovat voineet toimia vain tuomarit. Jos sovittelujen määrä kasvaisi Asianajajaliiton toivomalla tavalla, toisi se säästöjä oikeusprosesseissa, mutta vaatisi lisää päteviä sovittelijoita.
– Jatkossa tuomareiden lisäksi myös muiden sovittelijoiksi koulutettujen asiantuntijoiden pitäisi voida toimia tuomioistuinten määrääminä sovittelijoina, Risto Sipilä sanoo.
– Esimerkiksi vaativissa rakennusriidoissa teknisen koulutuksen omaava asiantuntija voisi toimia sovittelijana. Lisäksi Asianajajaliiton rekisterissä on tällä hetkellä noin 300 laajan sovittelukoulutuksen saanutta asianajajaa ja lisäkoulutusta järjestetään jatkuvasti. Liiton toiminnassa tämä on keskeinen painopiste. Näinä aikoina yhteiskunnan kannattaisi hyödyntää kaikkia jo valmiina olevia resursseja.
–
Lisätietoa:
Puheenjohtaja Risto Sipilä, Suomen Asianajajaliitto, puh. 040 524 6902
Kehitys- ja viestintäpäällikkö Janne Laukkanen, Suomen Asianajajaliitto, puh. 040 588 1925
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on lakisääteisiä tehtäviä. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. Asianajajia on Suomessa 2 000.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1