Suomen Rahapaja julkaisee valtiovarainministeriön päätöksestä 11.4. Ensimmäinen markka ja numismatiikka -juhlarahan, joka on tunnustus metallirahojen tutkijoille ja keräilijöille sekä ensimmäiselle suomalaiselle markalle. Juhlaraha on samalla ainut suomalainen kultaraha, joka lyödään vuonna 2014.
Ensimmäinen hopeamarkka lyötiin Suomen Rahapajalla 15.10.1864. Hopeamarkan tunnuspuoli kuvaa Venäjän kaksipäistä kotkaa, jonka sydänvaakunassa on Suomen vaakunaleijona.
Hopeamarkan arvopuolta kiertävät tammenlehvät ja koristenauha toistuvat nyt lyödyssä Ensimmäinen markka ja numismatiikka -juhlarahassa.
”Ensimmäinen markka ja numismatiikka -kultaraha muistuttaa metallirahan tunnesidonnaisesta merkityksestä kansakunnille. Metalliin lyödyt viestit välittävät oman ajan tärkeitä arvoja satojen, jopa tuhansien vuosien päähän”, Suomen Rahapajan juhlarahoista vastaava viestintäjohtaja Henna Karjalainen sanoo.
Suomalaiset ovat harrastaneet metallirahojen keräilyä yli 300 vuotta
Suomessa on tutkittu ja kerätty metallirahoja ainakin 1700-luvulta alkaen.
”Suomen ensimmäinen numismaattinen julkaisu ilmestyi vuonna 1745. Turun akatemian raha- ja mitalikokoelma sai alkunsa vuonna 1747 ja myös ensimmäiset tiedot yksityisestä keräilystä ovat 1700-luvulta”, Suomen kansallismuseon Rahakammion johtaja Tuukka Talvio kertoo.
Nykyään rahoja keräävät ja tarkastelevat kaiken ikäiset suomalaiset.
”Kolikkoharrastus näyttää kiinnostavan kaikenikäisiä. Tehtaanmyymälässämme vierailee säännöllisesti kolikoista kiinnostuneita aina lapsista aikuisiin. Moni suomalainen tutkii tarkasti, mitä käyttökolikossa näkyy”, viestintäjohtaja Henna Karjalainen sanoo.
Kultarahan aseman Suomessa vahvistaa ministeriön asetus
Valtiovarainministeriön asetus vahvistaa juhlarahan aseman. Asetus tekee kultarahasta virallisen maksuvälineen Suomessa, mutta kultarahojen merkitys maksuvälineenä on enää nimellinen rahan myyntihinnan ollessa nimellisarvoa suurempi. Kultarahoilla on kuitenkin tärkeä historia maksuvälineinä.
”Keskiajalla Suomessa suosittiin suurissa kaupoissa kultarahoja. Esimerkiksi vuonna 1426 Turussa myytiin kaupunkitalo kahdellasadalla Englannin kulta-nobelilla. Yhteensä tämä teki lähes puolitoista kiloa kultaa”, Tuukka Talvio sanoo.
Ensimmäinen markka ja numismatiikka -juhlarahan asetukseen voi tutustua täällä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140210
Ensimmäinen markka ja numismatiikka -juhlaraha lyödään nimellisarvoltaan 100 euron suuruisena. Kultaraha tarjotaan juhlavassa puisessa rasiassa ja sen hinta on 440 euroa. Suomen Rahapaja lyö Ensimmäinen markka ja numismatiikka -juhlarahasta myös 100 kappaleen numeroidun erikoiserän. Erikoiserän juhlarahat on pakattu Iittalan lasisiin Vitriineihin. Numeroidun kultarahan hinta on 600 euroa.
Vuoden ainoassa suomalaisessa kultarahassa on kultaa suhteessa Au 917. Kultarahojen maksimilyöntimäärä on 6 000 kappaletta. Juhlarahan halkaisija on 22 mm ja paino 5,65 g. Laadultaan juhlaraha on viimeistelty peilikiiltoiseksi. Juhlarahan on suunnitellut taiteilija Hannu Veijalainen.
Ensimmäinen markka ja numismatiikka -juhlaraha julkaistaan 11.4. Numeroituja Ensimmäinen markka ja numismatiikka -juhlarahoja voi tilata vain Suomen Rahapajan asiakaspalvelusta puhelimitse numerosta 09 89434343 11.4. alkaen arkisin klo 9-15.
Lisätietoja:
Katriina Holm
viestintä- ja markkinointisuunnittelija
Suomen Rahapaja
+358 400 211 066
[email protected]
Suomen Rahapaja -konserni suunnittelee, markkinoi ja valmistaa metallirahoja, kolikkoaihioita, keräily- ja lahjarahoja sekä rahasarjoja. Suomen Rahapaja -konserni on euroalueen vahvin rahapaja ja yksi maailman suurimmista kolikkoviejistä. Yhtiön omistaa Suomen valtio. Saxonia Mint of Finland on Suomen Rahapajan tytäryhtiö. Suomalaisilla on mahdollisuus tutustua kolikoiden valmistamiseen tiedekeskus Heurekassa Kolikon tie -näyttelyssä. Lisää tietoa vuoden 2014 tapahtumista www.suomenrahapaja.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1