Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Koulutus » Suomalaisen insinöörikoulutuksen pystyttävä vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin

Teknologiateollisuus ry

Suomalaisen insinöörikoulutuksen pystyttävä vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin

Tiedote.
Julkaistu: 06.10.2012 klo 13:35
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Millaisella koulutuksella ja osaamisella suomalaiset insinöörit työllistyvät ja menestyvät myös tulevaisuudessa? Laaja-alainen koulutuspohja, kiinteät yhteydet työelämään ja kansainvälistyminen ovat tässä avainroolissa, arvioivat vientiteollisuuden kärkiyritysten toimitusjohtajat satavuotiaan insinöörikoulutuksen pääjuhlassa Tampereella.

Suomalainen insinööriosaaminen on ollut ratkaisevassa roolissa maamme vientiteollisuuden menestystarinan synnyttämisessä. Tästä olivat yhtä mieltä kaikki suomalaisen insinöörikoulutuksen kilpailukykyä pohtineet panelistit Insinöörikoulutus 100 vuotta -pääjuhlassa Tampere-talossa 5. lokakuuta. Paneelissa keskustelivat toimitusjohtajat Matti Alahuhta (Kone), Matti Kähkönen (Metso), Jussi Pesonen (UPM-Kymmene) ja Timo Kohtamäki (Lemminkäinen) sekä rehtori Markku Kivikoski (TTY) ja joukko järjestöjen edustajia.

"Suomalainen insinöörikoulutus kestää hyvin kansainvälisen vertailun, mutta nykypäivän nopeasti muuttuvassa maailmassa on tavattoman tärkeää, että koulutuksella on riittävän laaja pohja. Oman erikoisalan lisäksi pitäisi olla laajempi osaamispohja, jolle voi muutoksessa rakentaa jotain uutta", sanoi Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta. 

Insinöörikoulutuksen juhlavuoden teemana on koulutuksen ja työelämän yhteyksien kehittäminen. Monet keskustelijoista pitivätkin hyviä työelämäyhteyksiä suomalaisen insinöörikoulutuksen vahvuutena. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on tässä edelläkävijä. Panelistien mielestä monessa muussakin maassa on kuitenkin herätty parantamaan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä.

- Ylipäätään kokonaisuuksien hallinta olisi insinööreille tärkeää. Esimerkiksi harjoittelu yrityksessä valmistaa hyvin opiskelijaa työelämään. Tavoitteena olisi päästä pois 'kurssi, tentti, unohdus' -moodista", pohti Metson toimitusjohtaja Matti Kähkönen.

Tulevaisuuden osaamistarpeista keskusteltaessa nousi esiin myös ihmissuhdetaitojen merkitys. Monissa insinöörien tehtävissä tarvitaan muun muassa johtamistaitoja ja kykyä toimia kansainvälisessä ympäristössä.

Insinöörikoulutuksen 100-vuotispääjuhlassa Tampere-talossa oli koolla yli tuhat insinöörikouluttajaa, alan opiskelijaa ja sidosryhmien edustajaa.

Aiemmin päivällä Teknologiateollisuus palkitsi yhdessä Uuden Insinööriliiton kanssa ammattikorkeakoulujen opettajia työelämäyhteyksiä ja -valmiuksia edistäneiden käytänteiden kehittämisestä.

- Teemme aktiivisesti töitä sen eteen, että insinööriopiskelijat pääsisivät kiinni työelämään jo opintojen aikana esimerkiksi harjoittelujen, opiskeluprojektien ja opinnäytetöiden kautta. Pyrimme samalla löytämään toimintamalleja pk-yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön lisäämiseksi", Teknologiateollisuus ry:n johtaja Mervi Karikorpi painotti.

- Hyvien käytänteiden kehittäminen oppilaitosten ja yritysten välille on ensiarvoisen tärkeää niin insinöörien työllistymiselle kuin yritysten menestymiselle. Nyt on suunnattava katse tulevaisuuteen ja mietittävä, kuinka uudistuvan insinööriosaamisemme avulla saisimme aikaan kasvua ja uusia työpaikkoja tuleville osaajille.

Lisätietoja: Mervi Karikorpi, Teknologiateollisuus ry, puh. 040 741 9801, mervi.karikorpi@teknologiateollisuus.fi

5.10. palkitut ammattikorkeakoulujen opettajatiimit ja toimintamallit

Insinöörikoulutusta 100 vuotta -juhlaviikon verkkosivut

Suomessa on 22 ammattikorkeakoulua, joissa on tarjolla yhteensä 32 insinöörin tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa. Satavuotisen insinöörikoulutuksen aikana Suomessa on valmistunut yli 100 000 insinööriä.

 

 

 

 

 

 

Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 60 % Suomen koko viennistä, ja liikevaihdosta yli 70 % kertyy globaaleilta markkinoilta. Teknologiateollisuus ry:n runsaat 1 600 jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs