Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Koulutus » Riihimäen yksikön ruotsinopettajalle Teija Lehdolle valtakunnallinen tunnustuspalkinto

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Riihimäen yksikön ruotsinopettajalle Teija Lehdolle valtakunnallinen tunnustuspalkinto

Tiedote.
Julkaistu: 15.10.2012 klo 10:45
Julkaisija: Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

HAMKin Riihimäen yksikön opettaja Teija Lehto sai tiistaina 9.10.2012 tuhannen euron arvoisen tunnustuspalkinnon työstään ja ansioistaan ruotsin opettajana. Tunnustuksen myönsi Okka-säätiö ja rahoitti Svenska Kulturfonden.

Napakka, rohkea, ohjaava, kehittävä ja tunteensa näyttävä realisti. Näin ovat työkaverit ja ystävät Lehtoa kuvailleet, ja Lehtokin myöntää tunnistavansa itsensä näistä kuvailuista.

Lehdon esimies, HAMK Kielikoulutuskeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola oli yksi Lehdolle palkintoa anoneista. - Loppujen lopuksi kävi niin, että Teijalle palkintoa ehdotti myös valtakunnallinen AMK-ruotsinopetuksen Hoppet-kehittämisryhmä. Minusta on hienoa, että palkinnon avulla voidaan nostaa esille Teijan tekemä upea ja sitkeä työ tekniikan ruotsin opettajana ja ruotsin opetuksen kehittäjänä niin meillä HAMKissa kuin valtakunnan tasolla.

Insinöörien ruotsinopetus on minun juttuni

Lehto on opettanut tekniikan väkeä Riihimäellä tammikuusta 1987 saakka. - Takana on neljännesvuosisata on opetusta, poislukien pari äitiyslomaa. Opetan tällä hetkellä Riihimäellä insinöörejä liikennealan sekä tieto- ja mediatekniikan, kone- ja tuotantotekniikan ja tuotekehityksen koulutusohjelmissa. Välillä piipahdan Hyvinkäällä opettamassa kestävän kehityksen aikuisryhmiä ja olen myös opettanut markkinointitradenomeja aikanaan täällä Riihimäellä.

- Täytyy kuitenkin sanoa, että insinöörien ruotsinopetus kaikessa haastavuudessaan on se minun juttuni. Ainakin työtä riittää ja opiskelijat ovat sopivan taipuisia ja huumorintajuisia, Lehto nauraa.

Ilman luottamusta kieltenopiskelu ei etene

Lehdon mukaan palkitsevinta työssä on opetus ja kehittämistyö hyvässä porukassa. - Tuntuu aina yhtä hyvältä, kun muutaman tapaamiskerran jälkeen kokee opiskelijaryhmän olevan "näpeissä", eli vuorovaikutus toimii kumpaankin suuntaan ja ollaan saavutettu molemminpuolinen luottamus siihen, että yhdessä vedetään tämä opintojakso läpi, vaikka se nykyään on yhä vaikeampaa monelle opiskelijalle. Tuon tunteen saavuttamiseksi kannattaa tehdä töitä, koska ilman luottamusta kieltenopiskelu ei etene. Ja aina pitää tehdä jotakin uutta opetuksen eteen, jotta pysyy itsekin virkeänä.

Haasteet puolestaan muuttuvat koko ajan. Lehto nimeää ainakin opiskelijoiden koko ajan puutteellisemman lähtötason, opiskelija-aineksen heterogeenisuuden, lyhyet kurssit, kontaktiopetuksen liian vähäisen määrän ja sen, että yhteen opintojaksoon pitää saada mahdutettua hirveästi asiaa. - Tällainen lista on varmaankin tuttu kaikille AMK-opettajille. Tällä hetkellä ja tulevaisuutta ajatellen suurin haasteeni on varmastikin jatkuvaan muutokseen tottuminen ja sen hyväksyminen osaksi työnkuvaa. Omasta mielestäni olen aika taipuisa muutosten suhteen, tosin kriittinenkin, mutta silti haluaisin olla enemmän sinut tämän muuttuvan maailman kanssa ja oppia näkemään muutoksen enemmän voimavarana.

Opettajaksi oikeastaan sattumalta

Lehto kertoo päätyneensä opettajaksi HAMKiin oikeastaan ihan sattumalta. - Kun opiskelin Helsingin yliopistossa, ruotsin laitoksen ilmoitustaululla oli lappu sivutoimisen tuntiopettajan paikasta Riihimäen teknillisellä oppilaitoksella, opetusta yksi päivä viikossa. Tulin työhaastatteluun rehtori Kalevi Rasisen luo, ja tälle tielle jäin. Oltuani pari vuotta sivutoiminen opettaja työ muuttui päätoimiseksi, ja odottaessani esikoista rehtori Pekka Nissilä ilmoitti, että tuntiopettajuuteni on muutettu viraksi.

- Se, miksi ylipäätään olen kieltenopettaja, on minullekin vielä jonkin verran hämärän peitossa ja varmaan sellaiseksi jääkin. Muitakin vaihtoehtoja urapolulle oli silloin aikanaan, Lehto nauraa.

Utelias, haastava ja realistinen asenne

Opetuksen lisäksi Teija on toiminut erilaisissa kehittämistehtävissä niin valtakunnallisella tasolla kuin HAMKin sisälläkin. - Äärimmäisen tärkeä ammatillinen tukeni on ollut Hoppet-työryhmä, joka on valtakunnallinen AMK-ruotsinopetuksen kehittämisryhmä. Nelivuotiskauteni Hoppetissa päättyy vuoden lopussa, ja kausi on ollut todella antoisa ja inspiroiva sekä minulle että sitä kautta HAMKin ruotsinopettajille ja omille opiskelijoilleni.

- Esimieheni on hienosti mahdollistanut verkottumiseni myös HAMKin ulkopuolella ja antanut vapautta kehittää HAMKin ruotsinopetusta, kiitos siitä. Ja kiitos kuuluu tietysti myös ruotsinopettajakollegoilleni rakentavasta ja aina niin kannustavasta yhteistyöstä kautta vuosien. Sokerina pohjalla haluan kiittää myös Riihimäen insinöörivaltaista kollegajoukkoa ja työhuonekavereitani, sillä ilman kahvipöytäkeskusteluja heidän kanssaan tämä työ olisi jotakin aivan muuta. Hyvä fiilis työpaikalla ja lupa näyttää tunteensa on todella tärkeää myös meille opettajille.

Palkinnon saaminen tuntuu Lehdosta hyvältä. - Koen, että olen oikealla tiellä ja aion jatkaa samalla uteliaalla, haastavalla ja realistisella asenteella opetustyöhön. Seuraava haaste on viedä liikennealan insinöörejä ammatilliselle ekskursiolle Kööpenhaminaan ja Göteborgiin marraskuussa yhdessä liikennealan opettajakollegan kanssa. Helpommalla pääsisi, jos pitäisi avallisia oppitunteja, mutta tämä on paljon innostavampaa, sitouttavampaa ja opettavaisempaa. Aina pitää kokeilla jotakin uutta!

Kuvateksti: Teija Lehto viihtyy opiskelijoiden keskellä. Kuva: Kirsi Lindfors

Liitetiedostot

Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti
Visamäentie 35 A, PL 230
13101 Hämeenlinna
sp. tiedotus@hamk.fi, p. (03) 6461 (vaihde)

www.hamk.fi

HAMK kuuluu ammattikorkeakoulujen strategiseen FUAS-liittoumaan yhdessä LAMKin ja Laurean kanssa.

www.fuas.fi


Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs