Vuonna 2011 muun muassa Sitran Maamerkit-ohjelma puhui maaseudulle perustettavien yhteisöllisten työtilojen puolesta. Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen on puolestaan painottanut, että pienen maalaisyhteisön menestyksen avain on alueella asuvien luovien ihmisten mahdollisuus työskennellä yhdessä.
Juha Heikkilä on ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyössään löytänyt kymmenen reunaehtoa, jotka tulisi ottaa huomioon, kun maaseudulle suunnitellaan yhteisöllistä työtilaa. Heikkilä valmistui lokakuun
lopussa ympäristösuunnittelijaksi (ylempi AMK) Hämeen ammattikorkeakoulun maaseudun kehittämisen koulutusohjelmasta.
Yhteisöllinen työskentely (eng. coworking) sai alkunsa Yhdysvalloista vuonna 2005, ja nykyään yhteisöllisiä työtiloja on maailmassa jo noin 2000. Ilmiön menestystä selittävät mm. tietotyöläisten määrän kasvu sekä yrittäjämäisen työn lisääntyminen. Freelancereita, mikroyrittäjiä ja etätyöntekijöitä houkuttelevat työtiloissa erityisesti muut ihmiset, uudet työmahdollisuudet, alhaiset kustannukset sekä mahdollisuus pitää työ- ja kotiasiat erillään.
Opinnäytetyön tilasi Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia. Valonia edistää toiminta-alueellaan erityisesti ekologista hyvinvointia, minkä vuoksi se halusi selvittää kestävän kehityksen mukaisen yhteisöllisen työskentelyn reunaehdot. Pidemmällä tähtäimellä Valonian tavoitteena on yhteisöllisten työtilojen verkosto, joka parantaisi maakunnan etätyömahdollisuuksia ja vähentäisi työmatkaliikenteen määrää.
Liikkeelle yhteisön kokoamisesta
Reunaehtojen selvittämiseksi Heikkilä muodosti kolme tutkimuskysymystä: 1) Mikä kokemus yhteisöllisistä työtiloista on Englannissa? 2) Onko kestävä kehitys huomioitu yhteisöllisessä työskentelyssä Englannissa? 3) Mitkä ovat potentiaalisten maaseudun yhteisöllisten työtilojen käyttäjien tarpeet Varsinais-Suomessa? Ensimmäiseen kahteen kysymykseen saatiin vastaukset vierailemalla eri puolilla Englantia sijainneissa työtiloissa sekä tekemällä niissä haastatteluja ja havainnointia. Viimeiseen tutkimuskysymykseen saatiin vastaus haastattelemalla Varsinais-Suomen Mietoisissa asuvia yrittäjiä, freelancereita, yhdistysaktiiveja ja etätyöntekijöitä.
Heikkilä määrittelee opinnäytetyössään kymmenen reunaehtoa maaseudulla tapahtuvalle yhteisölliselle työskentelylle. Työssä on keskitytty Varsinais-Suomen alueeseen, mutta tuloksia voidaan hyvin hyödyntää myös muualla Suomen maaseudulla. Tärkeimmät reunaehdot edellyttävät, että työtilan perustamisen täytyy lähteä liikkeelle yhteisön kokoamisesta, työtilan hankkimisessa täytyy tehdä yhteistyötä esimerkiksi kunnan kanssa, työtilan sijainnilla on suuri merkitys houkuttelevuuden kannalta ja työtilan täytyy huomioida kaikkien mahdollisten käyttäjien tarpeet. Reunaehdot ja muut tutkimuksen sisältämät löydökset antavat Valonialle ja muille maaseudun työtiloista kiinnostuneille tahoille työkaluja asian edistämiseen.
Hyötyä koko alueelle
Maaseudun yhteisölliset työtilat auttavat paikallistalouksia tukemalla erityisesti yrittäjiä ja heidän välistä yhteistoimintaansa. Parhaimmillaan työtilat voivat myös tehostaa julkisten tilojen käyttöä, lisätä alueen kiinnostavuutta, mahdollistaa yhteisvoimin hankitun valokuituyhteyden, synnyttää uusia yrityksiä sekä antaa ihmisille mahdollisuuden työskennellä ja kuluttaa paikallisesti.
Lisätiedot
Juha Heikkilä, p. 040 509 1043 tai sp. jukaheik(at)gmail.com
Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti
Visamäentie 35 A, PL 230
13101 Hämeenlinna
sp. [email protected], p. (03) 6461 (vaihde)
HAMK kuuluu ammattikorkeakoulujen strategiseen FUAS-liittoumaan yhdessä LAMKin ja Laurean kanssa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1