Asianajajaliitto on huolissaan pakolaiskriisin lieveilmiöistä oikeudenhoidossa. Pakolaisia lahjotaan epäeettisesti ja heidän avullaan rahastetaan valtion oikeusapurahoja. Tätä porsaanreikää ollaan lainsäädännöllä tukkimassa. Asianajajaliitto kannattaa tiukennuksia. Samalla se muistuttaa, että ammattitaitoisen avustajan tulee olla mukana turvapaikkaprosessissa jo alusta alkaen.
Asianajajaliiton tietoon on tullut tapauksia, joissa turvapaikanhakijoita on lahjottu allekirjoittamaan avoin valtakirja turvapaikka-asiansa hoitamisesta. Valtakirjan saaja hyötyy tästä siten, että avustamisen kustannukset maksaa valtio. Pakolaiset eivät ole aina edes tienneet, mihin ovat nimensä laittamassa. Asianajajaliiton tietoon tulleet tapaukset eivät liity asianajajiin, vaan muihin oikeudellisia palveluita tarjoaviin tahoihin, joiden ammatillista toimintaa ei valvota. Toiminnan taustalla on voinut olla jopa kokonaan ilman oikeudellista koulutusta toimivia henkilöitä. Pakolaisten avulla rahastamisesta on tullut epäeettistä liiketoimintaa.
– Kannatamme hallituksen kaavailemia tiukennuksia: Avustajien kelpoisuusehtoja on tiukennettava siten, että turvapaikka-asioita saavat hoitaa vain ammatillisen valvonnan piiriin kuuluvat lakimiehet eli asianajajat, julkiset oikeusavustajat ja luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat, Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä sanoo.
– Oikeudellisten ammattinimikkeiden kirjo ja alan valvonta ovat sekavia meille suomalaisillekin. On törkeää, että pakolaisten tietämättömyyttä käytetään hyväksi. Asianajajille koituu aina seuraamuksia epäeettisestä toiminnasta. Asianajaja voi myös menettää oikeuden harjoittaa ammattiaan.
Risto Sipilä liittää ilmiön osaksi viime viikkoina syntynyttä katupartiokeskustelua. Asianajajaliitto vastustaa katupartioita.
– Kaiken oikeudenhoidon on aina oltava vain ja ainoastaan tehokkaasti valvottujen organisaatioiden vastuulla. Kun puhutaan järjestyksenvalvonnasta, se kuuluu poliisille. Samoin oikeudellisen neuvonnan on oltava vain sellaisten toimijoiden käsissä, joiden asiattomaan toimintaan voidaan tarvittaessa puuttua ankarasti, Risto Sipilä sanoo.
Samaan aikaan Asianajajaliitto torjuu hallituksen esityksen siitä, että turvapaikanhakijoilla olisi jatkossa oikeus valtion maksamaan oikeusapuun pääsääntöisesti vasta kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan. Jatkossa avustajan saisi esimerkiksi alkuvaiheen turvapaikkatutkintaan vain erityisen painavista syistä. Tällöinkin avustaja voisi olla vain valtion julkinen oikeusavustaja. Poliisin puhuttelu on keskeisessä roolissa turvapaikkapäätöstä tehdessä.
– Avustajan käytön rajaamista voi vastustaa useista syistä: Ensinnäkin asianajajien käytännön kokemukset osoittavat, että tarve avustajaan jo turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa on keskeistä, jotteivat prosessit tarpeettomasti veny. Toiseksi emme usko, että oikeusaputoimistojen resurssit millään riittävät kaikkien turvapaikka-asioiden hoitamiseen tai että se olisi edes kustannustehokasta. Kolmanneksi on periaatteellisesti tärkeää, että jokaisella on oikeus valita avustajansa pätevien toimijoiden joukosta.
Lisätiedot:
Risto Sipilä, Asianajajaliiton puheenjohtaja, puh. 040 524 6902
Janne Laukkanen, viestintä ja kehityspäällikkö, puh. 040 588 1925
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Asianajajia on Suomessa noin 2 100. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1