Valtion rahoituskehyksissä ei ole tällä hallituskaudella varattu juuri lainkaan rahoitusta uusiin liikenneinvestointeihin. Raide-Jokerille nyt ehdotettu rahoitus ratkaisee yhden kasvun pullonkauloista, mutta se ei yksin riitä. Väyläinvestointien puute uhkaa Suomen kilpailukykyä ja vaikuttaa merkittävästi suunnitteluja rakennusalan työllisyyteen.
SKOL teki tammikuussa 2016 jäsenyrityskyselyn alan työllisyysnäkymistä. Kyselyn perusteella hankkeiden puute alkaa näkyä nopeasti yritysten työkannassa. Vastanneet 17 jäsenyritystä edustavat valtaosaa alan kapasiteetista.
"Heikkenevän työllisyystilanteen lisäksi liikenneverkon kehittämishankkeiden pysähtyminen on huolestuttavaa koko Suomen vientiteollisuuden kannalta", arvioi SKOL ry:n toimitusjohtaja Matti Mannonen. "Tässä on kyse myös poliittisesta tahdosta. Tarvitsemme nykyistä selkeämmät suunnitelmat sille, miten liikennejärjestelmää kehitetään jatkossa. Liikenneverkon kehittäminen ei lopu koskaan. On täysin mahdollista kehittää liikennejärjestelmää pitkäjänteisesti ja tasaisesti, mikäli tahtoa löytyy."
Kyselyyn vastanneissa yrityksissä työskentelee tällä hetkellä hieman alle 1 500 asiantuntijaa tie-, katu- ja ratahankkeissa, näistä lähes puolet valtion rahoittamissa hankkeissa.
Yritykset arvioivat, että noin neljäsosa (26 %) valtion väylähankkeissa nyt työskentelevistä voisi jatkossa työllistyä korjausvelkahankkeissa. Tämä edellyttää, että ne saadaan käyntiin. Muihin hankkeisiin työllistyy vajaa kolmannes (31 %). Työttömyys uhkaa 43 % jäsenyritysten tie- ja ratasektorin henkilöstöstä. Kysely tehtiin ennen Raide-Jokerin rahoitusesitystä. ”Raide-Jokeri työllistäisi liikkeelle lähtiessään vajaan kuudesosan työttömyysuhan alla olevista”, Mannonen arvioi.
Yhteensä 63 % vastaajayrityksistä arvioi, että työpula on joko jo alkanut tai alkaa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Lopuilla töitä riittää vuoden lopulle tai vuoden 2017 alkupuolelle. Suunnittelutöiden loppuminen näkyy nopeasti myös infra-alan urakoinnin vähentymisenä.
”On tärkeää tiedostaa, että rakentamisen käynnistyminen kestää hankkeesta ja suunnitteluvaiheesta riippuen puolesta vuodesta useaan vuoteen. Viive heijastuu suoraan työllisyyteen ja maamme kilpailukykyyn”, SKOLin toimitusjohtaja Matti Mannonen muistuttaa.
”Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen iso kuva on valitettavan sumea. Väyläomaisuuden korjausvelan pienentämiseen hallituskaudeksi osoitetun 600 miljoonan euron käytöstä ei ole suunnitelmaa. Ohjelmointi on tekemättä jopa kuluvankin vuoden sadan miljoonan rahoituksen osalta. Yksityisen rahoituksen käyttöä väyläinvestointeihin on selvitetty, mutta se polku saattaa päättyä hankkeiden alhaiseen riskitasoon nähden ylisuuriin tuotto-odotuksiin”, SKOLin Mannonen ihmettelee.
Liikenneverkon toimivuus ja tehokkuus ovat Suomen vientiyrityksille keskeisiä kilpailukykytekijöitä. Mannonen korostaa, että Suomessa toimivat yritykset lähtevät merkittävältä takamatkalta logistiikkakustannuksissa tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna.
Merkittävä kilpailukykytekijä on myös kaupunkien kasvu. Tilastot ja tutkimukset osoittavat, että kaupungistuminen lisää kansantalouden kasvua. Maanantaina julkistettu VTT:n asuntotuotantotarve 2040-raportti kertoo, että Suomen asuntotuotantotarpeesta kolme neljäsosaa sijoittuu neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle. ”Kaupunkien kasvun edellytys on toimiva liikennejärjestelmä. Ministeri Tiilikaisen esitys Raide-Jokerin valtionosuuden rahoittamisesta asuntorahastosta on hyvä osoitus hallituksen ratkaisuhakuisuudesta ja johtaa toivottavasti kehysriihessä positiiviseen päätökseen”, Mannonen kiittää. ”Valtion pitää huolehtia osuudestaan, erityisesti raideinfrasta. Investoinnit raideliikennejärjestelmiin tukevat myös liikenteen digitalisaatiota ‒ älyliikenteen ja uusien palvelujen kehittymisen lähtökohta on tehokas joukkoliikennejärjestelmä.”
90-luvun alun lamassa puolet suunnittelu- ja konsultointialan asiantuntijoista vaihtoi muihin töihin, ja suurin osa ei koskaan palannut alalle. Tästä kärsitään eräillä toimialoilla edelleen. Pitkään jatkuva työpula aiheuttaisi saman seurauksen, ja SKOL ennustaa muitakin seurauksia: ”Uudet opiskelijat eivät ole kiinnostuneita hakeutumaan alalle, jossa työnäkymät ovat epävarmat. Tämä syventäisi osaajapulaa entisestään, kun liikenneverkon pitkäjänteinen kehittäminen taas käynnistyy”.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Matti Mannonen, SKOL ry
puh. 040 544 7047 [email protected]
www.skolry.fi @mannonen_matti ja @Konsulttinuoret
SKOL ry on suunnittelu- ja konsultointialan yritysten työnantajajärjestö ja samalla yksi Teknologiateollisuuden viidestä päätoimialasta. Edistämme hyvää suomalaista suunnittelua ja konsultointia, joka ratkaisee yhteiskunnan ja elinkeinoelämän merkittäviä tulevaisuuden haasteita.
SKOLin jäsenyritykset toimivat vastuullisina, puolueettomina ja riippumattomina asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa Suomessa ja kansainvälisesti. Alan tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kehittää huipputason suomalaista osaamista.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1