Lahden väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644, josta työvoimaan kuului 56 877 henkilöä eli 47,9 % koko väestöstä. Loput 61 767 henkilöä oli työvoiman ulkopuolella. Luvut ovat vuoden 2016 alueluokituksella.
Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla.
Vuoden 2014 lopussa Lahden työvoimasta oli työllisiä 46 238 ja työttömiä 10 639 henkilöä. Työllisten osuus väestöstä oli 39,0 % ja työttömien 9,0 %. Työvoimaan eivät kuulu eläkeläiset, alle 15-vuotiaat lapset, koululaiset ja opiskelijat eivätkä varusmiehet. Vuonna 2014 eläkeläisiä oli 26,6 %, alle 15-vuotiaita lapsia 14,9 % ja opiskelijoita 7,7 % väestöstä. Lukumääräisesti eläkeläisiä oli 31 505, lapsia 17 715 ja opiskelijoita 9 101.
Vuosina 2010-2014 Lahden väkiluku kasvoi 2,4 % (2 725 henkilöä), mutta työvoima lisääntyi vain 1,0 % eli 543 henkilöllä. Näiden viiden vuoden aikana työllisten määrä väheni 1 065 henkilöllä ja työttömien määrä kasvoi peräti 1 608 henkilöllä.
Viiden viimeisimmän vuoden aikana työvoimaan kuulumattomien määrä lisääntyi 2 182 henkilöllä. Työvoiman ulkopuolella olevan väestön kasvusuuntaus johtuu pääasiassa eläkeläisten määrän kasvusta. Eläkeläisten määrä kasvoi peräti 2 482 henkilöllä, lasten 305 henkilöllä ja opiskelijoiden määrä kasvoi 146 henkilöllä.
Työvoiman ja työllisten osuus väestöstä alhainen
Suomen suurista kaupungeista työvoiman osuus väestöstä oli Lahtea alhaisempi vain Kouvolassa. Vertailukaupungeissa työvoiman osuus oli yli puolet koko väestöstä pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Tampereella.
Myös työllisten osuus väestöstä oli Lahdessa alhaisempi kuin vertailukaupungeissa keskimäärin, mihin on syynä korkea työttömyysaste ja eläkeläisten suuri osuus. Työllisten osuus väestöstä olikin alhaisin Lahdessa ja Kouvolassa. Osuus oli korkein pääkaupunkiseudun kunnissa, joissa se oli yli 47 %. Työttömyystilanne oli huonoin Lahdessa, jossa työttömien osuus väestöstä oli 9 %. Työttömien osuus väestöstä oli alhaisin Espoossa (5 %).
Vuonna 2014 työvoiman ulkopuolella olevien osuus oli alhaisin pääkaupunkiseudulla ja korkein Lahden lisäksi Kouvolassa ja Oulussa. Työvoiman ulkopuolella olevan väestön rakenne vaihtelee hyvinkin paljon eri kaupungeissa:
- Alle 15-vuotiaiden osuus oli suuri Espoossa, Oulussa, Vantaalla ja Jyväskylässä.
- Eläkeläisten osuus väestöstä oli suuri Kouvolassa, Lahdessa, Kuopiossa ja Turussa.
- Opiskelijoiden osuus väestöstä oli suuri Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Kuopiossa. Osuus oli Lahtea alhaisempi vain Kouvolassa ja Vantaalla.
Jokaista työllistä kohti 1,57 asukasta
Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa tai työtöntä on yhtä työllistä kohti eli kuinka monta ihmistä työntekijä elättää itsensä lisäksi.
Työttömyyden lisääntyessä ja eläkeläisten määrän kasvaessa taloudellinen huoltosuhde kasvaa. Lahdessa huoltosuhde oli vuonna 1993 peräti 1,86. Vuonna 2014 Lahdessa oli jokaista työllistä kohti 1,57 asukasta.
Lahdessa huoltosuhde oli korkeampi kuin muissa vertailukaupungeissa keskimäärin. Taloudellinen huoltosuhde oli alhaisin pääkaupunkiseudun kunnissa ja korkein Kouvolassa ja Lahdessa.
Aikaisemmin ilmestyneet tilastotiedotteet ja tilastokatsaukset.
Lisätietoja:
Irja Henriksson
tutkija
[email protected]
p. 050 398 5148
Lahden kaupunki
Tekninen ja ympäristötoimiala
Lahden kaupunki on voimakkaasti uudistuva lähes 120 000 asukkaan kasvukeskus. Lahdessa kaupunkielämä on aktiivista, palvelut korkeatasoisia ja luonnonläheinen asuinympäristö viihtyisä. Ympäristön ja muotoilun edelläkävijänä Lahti tarjoaa näköalapaikan kaupunkikehitykseen.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1