Jos juuri lausuntokierroksella olleeseen sote-järjestämislakiehdotukseen ei tehdä välttämättömiä korjauksia, yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajien rooli ja kansalaisten oikeus lähipalveluihin heikkenee oleellisesti. Kyse ei enää olisi sote-uudistuksesta, vaan suomalainen terveydenhuolto ottaisi jättiaskeleen taaksepäin ja lähtisi täysin eri suuntaan kuin muut, terveydenhuoltoaan jo oleellisesti uudistaneet Euroopan maat.
Lakiehdotuksen "Julkinen järjestää ja julkinen tuottaa" -mallin toteutuminen merkitsisi takaiskua niin asiakkaiden valinnanvapaudelle kuin palveluja kehittävälle kilpailulle. Hallinto, kulut ja edestakainen rahaliikenne kasvaisivat eikä kyse olisi enää siitä ”historiallisesta sote-ratkaisusta”, jolla saavutettaisiin uudistukselle alun perin asetetut tavoitteet. Yksityissektorin toimijoista tulisiehdotetussa mallissa julkisen sektorin alihankkijan alihankkijoita, joiden toimintaedellytykset ja pahimmassa tapauksessa koko olemassaolo vaarantuvat. Miten tällaisessa tilanteessa pystyttäisiin turvaamaan asiakkaiden oikeus tärkeisiin lähipalveluihin ja hyvä yhteistyö yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä?
Viime kädessä hankinnasta yksityiseltä palveluntuottajalta päättää kunnan virkamies, jolla on huoli myös oman tuotannon säilyttämisestä. On kyseenalaista, päätyykö hän ja millä perusteilla ostopalveluun vai onko valintana oma tuotanto. Siksi velvollisuudesta käyttää kustannustehokkainta palveluntuottajaa on määrättävä laissa. Onnistunut sote-uudistus edellyttää julkisten palveluiden kustannusten julkaisemista, jotta niitä voitaisiin aidosti verrata yksityisiin ja kolmannen sektorin tuottamiin palveluihin. Vasta sen jälkeen voidaan tehdä todellisiin laskelmiin perustuvia päätöksiä. Tämä on ainoa tie ratkaista Suomea piinaava kestävyysvajeongelma. Asiakkailla ja veronmaksajilla on oikeus tietää myös sosiaali- ja terveyspalvelujen todelliset hinnat.
Kelan johdon lokakuun alussa esittämä, sote-lainsäädännön uudistamiseen liittyvä rohkea kannanotto asiakkaiden valinnanvapauden puolesta on leimattu joillakin tahoilla kohulausunnoksi. Hämmennystä on herättänyt erityisesti se kannanottoon sisältyvä näkemys, että valinnanvapauden todellinen toteutuminen eri puolilla maata onnistuu vain siten, että yksityisen sektorin tuottamat palvelut hyväksytään samalle viivalle julkisen palvelutuotannon kanssa.
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry haluaa korostaa, että Kelalla on pitkä kokemus valtakunnallisesta, maan erilaiset alueet kattavasta palveluiden järjestämisestä ja laadun valvonnasta ja että sen lausunnolla on siksi erityistä painoarvoa valmisteltaessa sote-uudistuksen käytännön toteutusta.
Ovatko kaikki keskusteluun osallistuneet päättäjät tietoisia esimerkiksi siitä, että vaikeavammaisten ihmisten erittäin vaativa kuntoutus on jo useiden vuosikymmenien ajan toteutettu nimenomaan eri puolilla maata toimivissa pienissä ja keskisuurissa, lähellä kuntoutujia toimivissa fysioterapia- ja kuntoutusalan yrityksissä?
Kela on luonut näiden vaativien kuntoutuspalveluiden järjestämiseksi erittäin toimivan kilpailutus- ja auditointijärjestelmän, joka mahdollistaa myös pienten yritysten ja ammatinharjoittajien osallistumisen tarjouskilpailuun. Kehittyneen ja vaativan hankintaosaamisen kautta palveluiden tuottajiksi valikoituvat vain korkeat laatukriteerit täyttävät yritykset. Vaikeavammaiset ja heidän läheisensä valitsevat tästä hyväksyttyjen yritysten ja ammatinharjoittajien joukosta itselleen omiin tarpeisiinsa parhaiten sopivan palveluntuottajan. Tarvittaessa palvelu viedään asiakkaan luokse kotiin.
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry pitää erittäin tärkeänä sitä, että sote-ratkaisusta tulee todellinen uudistus, jossa tunnustetaan asiakkaan oikeus ja kyky valita palveluntuottajansa joko julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Malli on toiminut erinomaisesti jo vuosikymmenien ajan vaikeavammaisten vaativissa palveluissa. Miksei se toimisi myös muussa terveydenhuollossa?
Toinen varteenotettava ja myös lain tuen tarvitseva mahdollisuus on ottaa käyttöön palveluseteli, joka kädessään kuntalainen voisi valita palveluntuottajansa laatuvaatimukset täyttävästä palveluntuottajarekisteristä. Mikäli asiakas tarvitsisi erityisosaamista, hän voisi maksaa erotuksen omasta kukkarostaan.
Eri puolilla Suomea toimii laadukkaita, innovatiivisia ja itseään ja palvelutuotantoaan jatkuvasti kehittäviä yksityisen terveydenhuollon yksiköitä, jotka ovat osa harvaan asuttujenkin seutujen jo valmista infrastruktuuria. Näille lähellä ihmisiä toimiville palvelupisteille kannattaa antaa oikeus asettua samalle viivalle tarjoamaan palveluitaan myös uudessa sote-ratkaisussa. Niin asiakkaan, veronmaksajan kuin yhteiskunnan etu on se, että kaikkien laatukriteerit täyttävien toimijoiden palvelut otetaan uudistuksessa hyötykäyttöön.
Lisätiedot:
Puheenjohtaja Tuula Mustonen, 0400 200 403, [email protected]
Toiminnanjohtaja Leila Salonen, 040 749 8706, [email protected]
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset Fysi ry on valtakunnallinen, vuonna 1972 perustettu edunvalvontajärjestö, johon kuuluu noin 700 yritystä eri puolilta Suomea. FYSI ry:llä on 610 laitosluvalla toimivaa jäsentä ja 90 ammatinharjoittajajäsentä, jotka tarjoavat lähipalveluja kotikuntansa asukkaille eli toimipiste löytyy Suomen joka kunnasta läheltä jokaista ihmistä. Valtaosa FYSI ry:n jäsenyrityksistä on pieniä, naisvaltaisia, keskimäärin 3 hengen yrityksiä, jotka työllistävät ja tuottavat verotulot Suomeen. Toimialamme yritykset ovat jo vuosikymmenien ajan täydentäneet julkista terveydenhuoltoa tuottamalla lähipalveluna mm. vaativia vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja. 80 % kaikesta fysioterapiasta tuotetaan näissä yksityisissä fysioterapiakeskuksissa, joissa on tarjolla merkittävää alan erikoisosaamista entistä paremmin kansalaisten hyödynnettäväksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1