– Energiapuun vuotuinen käyttö on noin 5 miljoonaa kuutiometriä. Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa tavoite on lisätä se 12 miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä. Metsäteollisuuden vaikeuksien synnyttämän aukon täyttäminen edellyttäisi kuitenkin käytön lisäämistä jopa 16–17 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2020, totesi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ottaessaan 3.3.2010 vastaan energiapuun käytön lisäämistä pohtineen työryhmän ehdotukset.
– Kasvaneiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää uudistaa energiapuun hankinnan tuet niin, että työn tuottavuutta voidaan lisätä ja toisaalta huolehditaan nuorten metsien hyvästä kasvukunnosta. Lisäksi valtion on varauduttava energiapuumäärien kaksin- tai kolminkertaistamiseen liikenneinfrastruktuuriin investoimalla, totesi Pekkarinen.
Työryhmän tuli tehdä toimenpide-ehdotuksia energiapuun markkinoille tulon sekä energiapuun korjuun ja kuljetusten pullonkaulojen ratkaisemiseksi. Ministeri Pekkarinen päättää tämän jälkeen jatkotoimista ehdotusten toteuttamiseksi.
Työryhmä ehdottaa muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
– Energiapuun kauppa- ja mittaustapoja olisi kehitettävä toimivammiksi ja selkeämmiksi. Työryhmän enemmistö suosittelee, että energiapuun kaupan vauhdittamiseksi mittayksiköksi ostajien ja metsänomistajien välisissä kaupoissa vakiinnutettaisiin kiintokuutiometri. Siirtyminen kiintokuutiometriin ostajien ja metsänomistajien välisessä energiapuukaupassa selkiyttäisi hintainformaatiota etenkin myyjäpuolella sekä helpottaisi hintainformaation saatavuutta ja parantaisi markkinan toimivuutta sekä energiapuun markkinoille tuloa.
– Energiapuun korjuuteknologian kehittämisen painopisteeksi tulisi määrittää joukkokäsittelyyn perustuva integroitu puunkorjuu, jossa sekä energiapuu että teollisuuden ainespuu hakataan ja kuljetetaan samanaikaisesti sekä nuorten metsien hoitoon liittyvä korjuuteknologia. Tämä edellyttää kaluston kehittämisen tukea ja panostuksia T&K –toimintaan.
– Energiapuuta varastoidaan yleensä 1–2 vuotta ennen käyttöä. Liikenne- ja viestintäministeriön käynnissä olevan liikenneinfrastruktuurikartoitustyön osana on otettava korostetusti huomioon ainespuun ja energiapuun välivarasto- ja terminaaliverkoston tarve ja laajuus erityisesti rataverkon yhteydessä.
– On selvitettävä sähköisen markkinapaikan mahdollisuudet myös energiapuun kauppojen ja palveluiden kysynnän ja tarjonnan osalta. Samassa yhteydessä on luotava avoin hintainformaatio kaikkien saataville kaupan vauhdittamiseksi.
– Tarvitaan uudenlainen energiapuutuki, joka kohdentuisi energiajakeeseen. Hakkuu voisi olla pelkkää energiapuuhakkuuta tai yhdistettyä aines- ja energiapuun hakkuuta myös järeämpirunkoisissa ensiharvennuskohteissa. Tämä nostaisi korjuun tuottavuutta ja alentaisi yksikkökustannuksia ja sitä kautta saataisiin enemmän energiapuuta markkinoille.
Lisätiedot:
elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, puh.
strateginen johtaja Juha Ojala, puh. 050 413 5515
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1