Valtioneuvosto hyväksyi 12. syyskuuta 2013 eduskunnalle lähetettävän kirjelmän, joka koskee EU-komission ehdotusta asetukseksi yhteisestä pankkien kriisinratkaisumekanismista.
Komissio esittää 10. heinäkuuta 2013 antamassaan asetusehdotuksessa yhteisen eurooppalaisen kriisinratkaisuviranomaisen sekä yhteisen eurooppalaisen kriisinratkaisurahaston perustamista euroalueeseen kuuluvien valtioiden kesken. Nämä yhdessä EU:n komission ja kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten kanssa muodostaisivat EU:n yhteisen kriisinratkaisumekanismin, johon myös muut kuin euroalueen jäsenvaltiot voisivat päättää liittyä mukaan.
Yhteisen kriisinratkaisumekanismin tehtävänä olisi huolehtia siitä, että kriisitilanteeseen ajautuneiden pankkien tilanne ratkaistaan kaikissa pankkiunioniin osallistuvissa jäsenvaltioissa asianmukaisin välinein. Asetusehdotuksen mukaan päätöksen pankin asettamisesta kriisihallintoon tekisi komissio. Lisäksi komissio päättäisi niistä periaatteista, joiden mukaan kriisinratkaisu toteutetaan. Komissio päättäisi myös sijoittajanvastuun toteuttamisen laajuudesta ja muista kriisinratkaisun rahoittamista koskevista kysymyksistä. Komissio voisi tehdä päätöksen joko perustettavan kriisinratkaisuviranomaisen esityksestä tai omasta aloitteestaan. Kriisinratkaisumekanismi aloittaisi toimintansa 1.tammikuuta 2015 lukien, mutta sen sijoittajanvastuuta koskevat säännökset tulisivat voimaan vasta 1.tammikuuta 2018.
Valtioneuvosto kannattaa asetusehdotuksen tavoitteita, joiden mukaan tarvitaan yhteinen mekanismi, jolla on tarvittavat valtuudet varmistaa, että pankkiunioniin osallistuvissa jäsenvaltioissa pankkien kriisitilanteet ratkaistaan yhdenmukaisesti ja tehokkaasti.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että kriisinratkaisussa käytetään keinoja, jotka minimoivat veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia ja turvaavat sen, että kustannuksia katetaan ensisijaisesti ongelmiin ajautuneen pankin omistajien ja sijoittajien toimesta. Siltä osin kuin kriisinratkaisutoimenpiteet edellyttävät muuta rahoitusta, tulisi tämä valtioneuvoston kannan mukaan kattaa pankkiunioniin kuuluvien jäsenvaltioiden pankeilta kerättävillä vakausmaksuilla. Komission ehdotukseen sisältyy kuitenkin näiden tavoitteiden kannalta useita kysymyksiä, jotka tulee ratkaista ehdotuksen jatkovalmistelussa.
Valtioneuvosto katsoo, että yhteiselle kriisinratkaisumekanismille tulee osoittaa tehokkaat, mutta riittävän tarkkarajaiset valtuudet. Harkintavallan tulisi rajoittua kriisinratkaisun kohteena olevan pankin hallittuun alasajoon. Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti sellaisen päätösvallan antamiseen yhteiselle mekanismille, jonka myötä se voisi tehdä päätöksiä yhteisen kriisinratkaisurahaston varojen käytöstä tai jotka voisivat johtaa julkisten varojen käyttöön kustannusten kattamiseen. Yhteisten varojen käyttöä koskevilla päätöksillä tulee olla tarvittava poliittinen tuki. Lisäksi, siirryttäessä yhteiseen mekanismiin on tärkeää, että kriisinratkaisuviranomaisella on käytössään sijoittajanvastuuta koskevat täydet toimivaltuudet kaikissa jäsenvaltioissa.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Tuija Taos, p. 02955 30309 ja vanhempi hallitussihteeri Jaakko Weuro, p. 02955 30302
Valtiovarainministeriö (VM) on osa valtioneuvostoa. Ministeriö valmistelee hallituksen talous- ja finanssipolitiikkaa ja valtion talousarvion sekä toimii veropolitiikan asiantuntijana. Se vastaa myös rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta ja valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta sekä julkishallinnon kehittämisestä. Lisäksi VM vastaa kuntahallinnon lainsäädännön sekä kuntatalouden kehittämisestä. Ministeriö osallistuu Euroopan unionin ja monien kansainvälisten järjestöjen toimintaan.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1