Lehdistötiedote vapaa julkaistavaksi 1.12.2011 klo 12.00
Ilmastonmuutoksen ja lisäeristämisen rakennuksille aiheuttamia mahdollisia riskejä tutkivassa FRAME-hankkeessa on edetty kolmannen yleisöseminaarin vaiheeseen. Uudet tulokset osoittavat, että EU:n energiatehokkuusvaatimusten turvallinen täyttäminen Suomessa asettaa uusia haasteita rakentamiselle, rakenteiden suunnittelulle ja taloteknisille järjestelmille. Ilmasto-olosuhteiden muutokset tuovat siihen vielä omat lisähaasteensa.
Eriste vaikuttaa toimivuuteen, rakentamisen massiivisuudella vaikutusta ostoenergian määrään
Ensi vuoden heinäkuussa uusien rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät 20 prosentilla. Edellisen kerran vaatimuksia kiristettiin 30 prosentilla vuoden 2010 alusta, ja tarkoituksena on edetä kohti nollaenergiarakentamista vuoteen 2020 mennessä.
Kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät rakenteilta yhä parempaa lämmöneristyskykyä. Eristekerroksen paksuuden kasvattamiseen ja lisälämmöneristeen käyttöön liittyy kuitenkin monia seikkoja, jotka pitää jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa huomioida. Eristepaksuus vaikuttaa rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen ja kuivumiseen.
Hirsitalorakentamisessa myös sillä, tuleeko lisäeriste seinän sisä- vai ulkopuolelle, on rakenteen toimivuuden kannalta merkittävä ero. Lisäeristeen laittaminen hirsiseinän sisäpuolelle huonontaa rakenteen kosteusteknistä toimivuutta. Vaikka hirsirakenteille onkin annettu helpotusta energiatehokkuusvaatimuksiin, massiivihirsirakentamisen mahdollisuudet ympärivuotisessa asuinkäytössä kapenevat.
Hankkeessa tutkittiin myös sitä, kuinka paljon rakenteiden massiivisuus eli niin sanottu terminen massa vaikuttaa rakennuksen tilojen lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen sekä ostoenergian kulutukseen nykyisessä ja tulevaisuuden ilmastossa. Tulosten mukaan rakennuksen kokonaisostoenergian kulutus pienenee parhaimmillaan 3,5 prosenttia massiivisen rakenteen ansiosta. Tilojen lämmitystarve vähenee 2,5–12 prosenttia ja jäähdytystarve 0,5–42 prosenttia.
Ilmastonmuutos tuo rakennuksille monia vaateita
Ilmastonmuutoksen myötä ilmasto lämpenee, mutta myös sademäärät, tuuliolot, pilvisyys, ilman kosteus ja auringon säteilymäärä muuttuvat. Suunnittelulle suuria haasteita ovat viistosaderasituksen kasvu ja homeen kasvulle otollisten olosuhteiden lisääntyminen etenkin talvella ja syksyllä.
Rakennusten ulko-osissa homehtumiselle herkkien materiaalien homehtumiskestävyyttä tulee parantaa tai korvata ne toisilla kestävämmillä materiaaleilla. Toinen tärkeä parannuskeino on suojata rakenteet lämpöä eristävällä tuulensuojalla. Yksittäisten rakenneosien muutosten vaikutus kokonaisuuteen tulee myös selvittää tarkasti.
Puurunkoisissa ulkoseinärakenteissa rapattu pintarakenne tulisi erottaa sisemmästä seinäosasta kuivumisen mahdollistavalla ilmaraolla, jotta homeen kasvu voidaan estää. Tämä tulee huomioida aina korkeissa rakenteissa kuten puukerrostalojen seinärakenteissa. Ilmiö on tunnettava myös pientalojen korjausrakentamisessa etenkin silloin, kun käytetään paksua rappauskerrosta.
Myös ilmansuunnilla on merkitystä puurunkoisten talojen rakenteiden toimivuuteen. Rakennuksen pohjoisseinällä puuverhous kuivuu huonosti, kun taas eteläseinällä tiilimuuraus tai rappaus voi lisätä sisemmän seinänosan kosteutta. Vaikka asia on yleisesti tunnettu, ei siihen kiinnitetä suunnittelussa riittävästi huomiota.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat eri vuosina. Siksi FRAME-hankkeessa on haettu sellaiset kriittiset referenssivuodet, jolloin olosuhteet homeen kasvulle ovat kaikkein otollisimmat. Kun näitä vuosia käytetään rakenteiden laskennallisissa esimerkeissä, voidaan luottaa siihen että rakenne toimii oikein muinakin vuosina. Referenssivuosia voidaan projektin jälkeen käyttää yleisemminkin eri rakenteiden rakennusfysikaalisessa suunnittelussa.
Tampereen teknillisen yliopiston, Aalto-yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen FRAME-hankkeessa tutkitaan ilmastonmuutoksen ja lisäeristämisen rakennuksille aiheuttamia mahdollisia riskejä. Tavoitteena on ehkäistä kosteusongelmia ja löytää mahdollisimman laadukkaita ja turvallisia tapoja entistä energiatehokkaampien rakenteiden toteuttamiseksi. Hankkeessa tarkastellaan vaipparakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa, rakennusproses-sin hallintaa, sisäilman olosuhteita ja laatua sekä LVI-järjestelmien toimintaa Suomen muuttuvassa ilmastossa.
Hankkeen kolmas yleisöseminaari järjestettiin 1.12.2011 Helsingissä, seminaarissa julkistettiin hankkeen uusimmat tulokset. Hankeen neljäs ja viimeinen seminaari pidetään 23.5.2012 Helsingissä.
Seminaarin esitykset löytyvät hankkeen sivustolta: www.rakennusteollisuus.fi/frame.
Lisätietoja antavat (torstaista klo 16 eteenpäin):
asiamies Jani Kemppainen, Talonrakennusteollisuus ry, puh. 040 541 8090
tuoteryhmäpäällikkö Tiina Suonio, Rakennustuoteteollisuus RTT ry, puh. 050 466 0297
Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan yritysten elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi. Viiden toimialan yhteensä yli 2600 jäsenyrityksen palveluksessa on lähes 55 000 henkilöä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 15 miljardia euroa Tämä tiedote on myös Rakennusteollisuus RT ry:n verkkosivuilla osoitteessa: http://www.rakennusteollisuus.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1