Teollisuuden sähkön kulutus väheni 4 prosenttia -
muu kulutus lisääntyi reilut 5 prosenttia
Joulukuussa kulutus kasvoi yli 16 prosenttia
Vuotta 2012 leimasi paljon energiaa käyttävän prosessiteollisuuden jo edellisvuonna alkaneet vientivaikeudet, mikä heijastui tuotantoon ja sitä kautta sähkönkulutukseen. Silti sähkön kokonaiskulutus kasvoi 1,1 prosenttia, kun se edellisvuonna oli vähentynyt lähes neljä prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkön kulutus pysyi lähes ennallaan (+ 0,3 %), ilmenee Energiateollisuus ry:n Energiavuosi 2012 -tiedoista.
Teollisuuden sähkönkulutus väheni viime vuonna 4 prosenttia, mutta muilla sektoreilla kulutus kääntyi loppuvuodesta sen verran kasvuun, että koko vuodelle kirjattiin näiltä osin yli 5 prosentin lisäys. Joulukuussa sähkönkulutus kasvoi yli 16 prosenttia, mikä johtui paljolti kylmästä säästä, mutta lämpötilakorjaus huomioidenkin kasvua oli yli 7 prosenttia ja myös teollisuuden osalta pari prosenttia.
– Tämän voisi varovaisesti tulkita niin, että sähkönkulutus on nyt kääntynyt nousuun, mutta pitkälle meneviä johtopäätöksiä tästä ei ole syytä vielä tehdä, ET:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo.
Suomi kulutti sähköä viime vuonna 85,2 terawattituntia (TWh). Kulutuksesta katettiin nettotuonnilla 20,5 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 79,5 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi kulutuksesta 27 prosenttia, ydinvoima 26 prosenttia, vesivoima lähes 20 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima vajaat 7 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,6 prosenttia.
Teollisuuden sähkönkulutus oli viime vuonna 39 TWh. Se on 9 TWh vähemmän kuin huippuvuonna 2007.
Vesisähköä Ruotsista – nettotuonti ennätyslukemiin
Sähkön nettotuonti (17,4 TWh) ylsi viidennekseen sähkön kokonaishankinnasta. Näin paljon ei hankinnasta ole koskaan aiemmin katettu tuonnilla. Nettotuonti kasvoi edellisvuodesta 26 prosenttia.
Nettotuonnin kasvua siivitti läpi koko vuoden 2012 jatkunut hyvä vesitilanne pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Ruotsissa vesivoiman tuotanto lisääntyi huomattavasti ja sen myötä maan sähkönvienti kasvoi ennätyslukemiin, mistä siis Suomikin hyötyi edullisen vesisähkön muodossa. Tuonti Ruotsista kasvoi peräti 179 prosenttia.
Päinvastoin kuin sähköntuonti Ruotsista tuonti Venäjältä pieneni huomattavasti - 59 prosenttia. Vähennys johtui pääosin edullisen sähkön tuonnista Ruotsista mutta osittain myös siitä, että Venäjä on sisällyttänyt vientisähkönsä hintaan kapasiteettimaksun ja että siellä on asteittain nostettu maakaasun säänneltyä hintaa.
Merkille pantavaa on myös, että sähkönvienti Viroon ylsi viime vuonna 1,5 TWh:iin. Määrä on yli kolminkertainen edellisvuoden lukemaan nähden. Viro on jo luonteva osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita, ja kun toinen siirtoyhteys Suomesta valmistuu ensi vuonna, markkinayhteys vain tiivistyy.
– Sähkökauppa pohjoismaisilla markkinoilla toimii niin kuin pitääkin. Samalla on huomattava, että Suomen tuontiriippuvuus oli viime vuonna taas kerran selvässä nousussa. Se muistuttaa meitä siitä, että kotimaisia sähkön tuotantoinvestointeja tarvitaan ja ennen kaikkea päästöttömään tuotantoon, Naukkarinen korostaa.
Vuoden 2012 sähkön kulutushuippu, 14 467 megawattia, osui helmikuun alkuun, 3.2.2012 klo 18–19, jolloin kotimainen sähköntuotantokapasiteetti oli lähes kokonaan käytössä. Kuluvan talvikauden toistaiseksi suurin tilastoitu huipputeho, 14 043 megawattia, saavutettiin perjantaina 18.1.2013 klo 9.
Tuonti ja oman vesivoiman runsas käyttö leikkasivat
sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä kolmanneksen
Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 8,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, 32 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vähennys johtui sähkön nettotuonnin huomattavasta kasvusta ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon pienenemisestä.
Oma osansa päästöjen vähenemisessä oli myös kotimaan vesivoimatuotannolla, jota oli peräti 16,6 TWh. Vuoden 2008 ennätys (16,9 TWh) jäi vielä saavuttamatta.
Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 73-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 41 prosenttia sähköntuotannosta.
Markkinahinnat maltillisella tasolla
Sähkön markkinahinnat olivat vuonna 2012 hyvän vesitilanteen ansiosta maltillisella tasolla. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna 3,7 snt/kWh, lähes 25 prosenttia alempi kuin vuonna 2011 keskimäärin. Vesitilanteen ohella hintaa painoivat alas päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä.
Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Suomen aluehinnan 2012 keskiarvo ylitti systeemihinnan enemmän kuin 0,5 snt/kWh. Tämä johtui mm. merkittävästä vesivoiman tarjonnasta Norjassa siirtoyhteyksien kapasiteettiin nähden. Myös Ruotsin ja Suomen välisten siirtoyhteyksien vikaantumiset sekä Venäjän tuonnin vaihtelu nostivat Suomen aluehintaa.
Energia-ala pysyy investointiveturina
Energiateollisuus on jo vuosia ollut teollisuudenaloista suurin investoija Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n viime viikolla julkistaman investointitiedustelun mukaan tilanne myös säilyy tällaisena. Kun tehdasteollisuuden investoinnit jäävät EK:n arvioiden mukaan kuluvana vuonna 3,2 miljardiin euroon, yksin energiainvestointien arvioidaan nousevan 1,9 miljardiin euroon. Vuonna 2012 energiainvestointien arvioidaan notkahtaneen hieman, 1,5 miljardista eurosta 1,4 miljardiin eli vajaat 8 prosenttia, mutta tälle vuodelle ennakoidaan siis jälleen reilua kasvua.
Energia-alan investoinnit voivat toteutua suunnitelmien mukaisesti, jos käytettävissä on vakaa toimintaympäristö, jota ei rasiteta uusilla, ylimääräisillä veroilla, kuten windfallilla. Myös lupaprosessit on saatava nykyistä joustavammiksi. Energiainvestointeihin ja niiden rahoitukseen kohdistuu alan mukaan jo nyt huomattavaa poliittista riskiä, jota pitäisi saada madallettua tulevien vuosien ja vuosikymmenten investointien alta. Seuraavan 15 vuoden aikana sähkön ja kaukolämmön tuotanto- ja verkostoinvestoinneiksi arvioidaan yhteensä noin 25–30 miljardia euroa.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 050 607 72
Johtaja Jukka Leskelä, puh. 050 593 7233
SÄHKÖN HANKINTA JA KULUTUS VUOSINA 2011–2012 |
||||||
SÄHKÖN HANKINTA |
||||||
TWh |
Muutos (%) |
Osuudet (%) |
||||
2011 |
2012 |
2011/2012 |
2011 |
2012 |
||
Vesivoima |
12,3 |
16,6 |
35,0 |
14,6 |
19,5 |
|
Tuulivoima |
0,5 |
0,5 |
2,2 |
0,6 |
0,6 |
|
Ydinvoima |
22,3 |
22,1 |
-0,9 |
26,4 |
25,9 |
|
Yhteistuotanto |
25,5 |
22,8 |
-10,6 |
30,3 |
26,8 |
|
teollisuus |
10,7 |
9,3 |
-13,0 |
12,7 |
11,0 |
|
kaukolämpö |
14,8 |
13,5 |
-8,8 |
17,6 |
15,8 |
|
Erillistuotanto |
9,8 |
5,7 |
-41,7 |
11,7 |
6,7 |
|
TUOTANTO |
70,4 |
67,7 |
-3,8 |
83,6 |
79,5 |
|
+ Nettotuonti |
13,9 |
17,4 |
25,9 |
16,4 |
20,5 |
|
SÄHKÖN KULUTUS |
84,2 |
85,2 |
1,1 |
100,0 |
100,0 |
|
SÄHKÖN KÄYTTÖ |
||||||
TWh |
Muutos (%) |
Osuudet (%) |
||||
2011 |
2012 |
2011/2012 |
2011 |
2012 |
||
Teollisuus |
40,6 |
39,1 |
-3,8 |
48,3 |
45,9 |
|
Metsä |
21,3 |
20,1 |
-5,9 |
25,3 |
23,6 |
|
Kemia |
6,9 |
6,7 |
-3,3 |
8,2 |
7,8 |
|
Metalli |
8,1 |
8,0 |
-1,1 |
9,7 |
9,4 |
|
Muu |
4,3 |
4,3 |
0,4 |
5,1 |
5,1 |
|
Muu kulutus |
41,1 |
43,5 |
5,9 |
48,7 |
51,1 |
|
Häviöt |
2,5 |
2,6 |
0,8 |
3,0 |
3,0 |
|
SÄHKÖN KULUTUS |
84,2 |
85,2 |
1,1 |
100,0 |
100,0 |
|
Lämpötila- ja kalenterikorjattu |
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1