INFRA ry
Tiemäärärahojen niukkuus pakottaa valtion keskittymään täsmäkorjauksiin. Ajoneuvojen kokonaispainojen korotus rasittaa tiestöä entistä rankemmin. Kokonaispainojen noston vuoksi tiestön parannuksiin koko kehyskaudeksi varattu 55 miljoonaa euroa on aivan liian vähän.
Olisiko nyt aika palata niin sanottuun siltarumpupolitiikkaan? Tällä kertaa myönteisessä merkityksessä. Teiden ojituksella ja liittymärumpujen korjauksilla tiet saataisiin kohtuullisin kustannuksin pysymään kuivina, jolloin routiminen vähenee, ja tiet pysyvät ehjinä.
Maantieojissa makaava vesi on pahimpia routavaurioiden aiheuttajia. Teiden rakenteisiin tunkeutunut vesi jäätyy talvella. Keväällä tien sulaessa pinta rikkoutuu. Ongelman poistaa yksinkertainen ja halpa konsti – kuivatus.
Suomessa kannattaisi palata paljon parjattuun siltarumpupolitiikkaan uudesta näkökulmasta. Teiden kuntoa ja rakenteita tutkivan Roadscannersin toimitusjohtaja Timo Saarenkedon mukaan hyvin tehty kuivatus säästäisi jopa puolet vuosittaisista päällysteiden ylläpitokuluista, jotka ovat nykyisin noin 160 mijoonaa euroa vuodessa.
Asiantuntijoilta, liikennevirasto mukaanlukien, ei saa edes summittaisia arvioita, kuinka monta kilometriä on sellaisia teitä, joiden ojissa seisoo rakenteisiin imeytynyttä vettä. Varovaisen arvion mukaan niitä on kuitenkin tuhansia kilometrejä. Ojien kuivatus pitäisi tehdä järjestelmällisesti suunnitellen, ja koko urakka kestäisi viisi vuotta. Rahaa tarvittaisiin yhteensä parikymmentä miljoonaa euroa eli 4 miljoonaa vuodessa.
Pirkanmaalla tehdään ´Kimpassa´
Pirkanmaalla on käynnistynyt Kimppa-niminen kokeilu, jossa on mukana Pirkanmaan ELY-keskus ja urakoitsija. Ylläpitovastaava Anne Valkonen ELY:stä sanoo, että hankkeeseen on varattu noin miljoona euroa. Hanke toimii siten, että urakoitsija ”haravoi” alueen teiden kunnon ja tekee niistä yhteenvedon ELY-keskukselle. - Tilaaja ja urakoitsija sopivat yhdessä, missä parannuksia tehdään ja kuinka laajasti.
Yksityisteiden liittymissä olevat rummut on pääsääntöisesti hoidettu huonosti tai niitä ei ole huollettu lainkaan. Saarenkedon mukaan Suomi on ainoa Pohjois-Euroopan maa, jossa yksityisteiden liittymät eivät kuulu ns. hoitourakkaan. Yksityisillä ihmisillä ei ole osaamista, halua tai yksinkertaisesti varaa pitää liittymärumpuja kunnossa. Kyllä niiden hoito kuuluisi ehdottomasti valtiolle. Samaa mieltä on myös Anne Valkonen.
Rummut kuntoon valtion kustannuksella
Summittaisen arvion mukaan maassamme on noin 100 000 siltarumpua. Toimimattomien rumpujen korjaus vesi arviolta viisi vuotta ja rahaa menisi yhteensä noin 15-20 miljoonaa euroa. Vuosittain tarvittaisiin jokunen miljoona ojien ja rumpujen huoltoon.
Saarenkedon mukaan teiden kunto saadaan selville nykyään PTM-autolla joka toinen vuosi tehtävällä tutkimuksella. - Routivat paikat saadaan selville maatutkalla, joka mittaa tien rakennekerrostumat ja paljastaa vauriot. Ojan syvyys mitataan laserilla. Ojan pohjan pitää olla parikymmentä senttiä tierakenteen alapuolella, jolloin se kuivattaa tien. Valtateillä se tarkoittaa keskimäärin noin 1,4 metrin ja alemmanasteisilla teillä noin metrin syvyistä ojaa. Routapaikat ovat suunnilleen 100 metrin pituisia, ja korjauksen laajuus riippuu vaurioista. Kun rahaa on niukasti tienpidossa tulisikin keskittyä täsmäkorjauksiin.
Alemmanasteislla teillä hyvä ojitus pitäisi tiet kunnossa, jolloin hieman kehnommatkin kevyet päällysteet pystyttäisiin paikkaamaan ja pitämään tiet liikennöitävässä kunnossa. Nän vältyttäisiin monessa tapauksessa päällysteiden rullaamiselta sorateiksi.
Prosentti bruttokansantuotteesta tiestöön
Suomen tiet ovat pahasti rapautuneet. Korjausvaje on venähtänyt jo 1,5 miljardiin euroon. Ajoneuvojen kokonaispainojen nostaminen panee tiet entistä kovemmalle koetukselle. Saarenkedon mukaan koko tiestömme, mutta ennen kaikkea päätiet pitäisi laittaa nykyisiä logistisia vaatimuksia edellyttävään kuntoon. -Käytännössä tämä tarkoittaisi, että Suomessa pitäisi lähimmän 5-10 vuoden ajan varata tiestöön vuosittain noin yksi prosentti bruttokansantuotteesta eli 1,8 miljardia. Tuo summa pitää sisällään kaikki tiestöön liittyvät kulut, mukaanlukien uudet väylät ja siltojen korjaukset. Ylläpitoon tulisi lisäksi satsata runsas 100 miljoonaa euroa ylimääräistä jälkeenjääneisyyden paikkaamiseksi. Sen jälkeen ylläpitokulut asettuisivat 100 miljoonan euron tasolle.
Lisätiedot: johtaja Heikki Jämsä, Infra ry, puh. 050 587 2911
Infratoimialan yritysten edunvalvonnasta ja jäsenpalveluista vastaa INFRA ry, joka on maa- ja vesirakennus- sekä asfalttilalan yrittäjien ja yritysten etujärjestö. INFRA ry hoitaa sekä elinkeino- että työmarkkina-asioita. Yhdistyksen alueellinen edunvalvonta on keskitetty 10:een piiriyhdistykseen.
INFRA ry:llä on yhteensä 1 600 jäsenyritystä, joissa työskentelee lähes 12 000 työntekijää ja toimihenkilöä. Jäsenyritysten liikevaihto on yli 2,2, miljardia euroa.
Infra ry on Rakennusteollisuus RT ry:n jäsenliitto.
Lisätietoa yrityksistä, toimialasta ja jäsenyysasioista löydät INFRA ry:n verkkopalvelusivuilta www.infra.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1