Kyläkaupat tuovat tärkeät lähipalvelut kyliin ympäri Suomen

Kyläkauppiaat visioivat tulevaisuuden kyläkauppaa ja kehittävät uusia palveluita ja oman kaupan liiketoimintaa Kyläkauppa 2.0 -hankkeen työpajoissa. Suomen 191 kyläkauppaa ovat paljon enemmän kuin ruoka- ja päivittäistavarakauppoja – lähikauppa tuo palvelut lähelle ja pitää yllä kylän yhteisöllisyyttä.

Kyläkaupat ovat vähentyneet rajusti: vuonna 2021 perinteisiä kyläkauppoja oli Suomessa 191, kun niitä vuonna 2011 oli vielä 385. Kyläkaupat lähipalveluineen ovat kuitenkin elinvoimaisen maaseudun kannalta ratkaisevan tärkeitä. Kyläkaupat voivat tarjota tai olla mukana tarjoamassa erilaisia lähipalveluita, joita tarvitaan erityisesti väestö- ja ikärakenteen muutosten koettelemissa kylissä ja taajamissa. Lähikaupassa asioiminen on asiakkaille ekologinen valinta, sillä matkat isompiin keskuksiin ovat pitkiä.

Lappilaisen Lohinivan kyläkaupan kauppias ratkaisee asiakkaiden pulmat

Lohinivan kyläkauppa puolen tunnin ajomatkan päässä Kittilästä palvelee useamman kylän asukkaita. Oman kylän lisäksi vaikutusalueella on kuudesta kahdeksaan kylää, joiden asukkaat asioivat Tiina Iivarin kyläkaupassa. Iivarin mukaan pieni kyläkauppa voi kilpailla asiakkaiden tarpeisiin tarkasti vastaavalla valikoimalla ja erinomaisella palvelulla.

“Meillä on noin kaksisataa neliötä myyntialaa, ja myymme lähestulkoon kaikkea, mitä voi myydä. Päivittäistavarakaupan valikoiman lisäksi myymme pienimuotoisesti auto- ja rautakauppatarvikkeita ja muuta kodintavaraa, joista tulee kyselyitä asiakkailta. Apteekkikaappia selvittelen parhaillaan, että saisimme apteekin valikoimaa tänne lähemmäs kyläläisiä”, Iivari kertoo.

Iivari on monitaitoinen kauppias, sillä hän neuvoo ja auttaa asiakkaita milloin digitaidoissa ja milloin auton huollossa.

“Kyläkauppiaan ammatti on kyllä palveluammatti. Ratkomme pakettien ja rahdin kulkua, välillä junailen asiakkaalle ihraa lintujen talviruokintaan tai siskon mukana Kittilästä rautakaupasta tavaraa asiakkaillemme. Tärkeintä on aina löytää asiakkaalle ratkaisu”, Iivari sanoo.

Kyläkauppa on yhteisössä myös kohtaamispaikka. Juuri hankittu kahviautomaatti houkuttelee Lohinivan kyläkaupan asiakkaita nauttimaan kahvit ostosten lomassa ja pysähtymään juttusille.

K-Market Kaulamo Konnuslahdella Pohjois-Savossa laajentaa palvelutarjontaa

Kahvi kutsuu kohtaamisiin myös K-Market Kaulamossa Konnuslahdella. Viisitoista kilometriä Leppävirralta sijaitsevan kyläkaupan pieni kahvila, laajat palvelut ja esimerkiksi apteekkikaappi saavat kyläläiset liikkeelle. Nuoresta saakka kaupalla työskennellyt, nyt isänsä jälkeen kauppiaaksi ryhtynyt Aaro Kaulamo on nähnyt kaupan muutoksen.

“Toimintaa täytyy kehittää koko ajan, kylän asukkaat osaavat vaatia uusia palveluita. Pakettipalvelut kasvavat jatkuvasti. Palveluiden myötä asiakkaat hoitavat tietysti siinä samalla muutkin asiat”, Kaulamo sanoo.

Kaulamon kaupassa on päivittäistavaroiden lisäksi myynnissä mönkijöitä, moottorikelkkoja ja kesällä ruohonleikkureita. Pienkonekauppa, tarvikkeet, varaosat, huolto ja ajovarusteet täydentävät valikoimaa ja tuovat myyntiä ja turvaavat osaltaan kaupan tulevaisuutta.

“Tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä alueelle muuttaa uusia asukkaita, lapsiperheitäkin. Koulun säilyminen vaikuttaa tähän oleellisesti, ja sen osalta vaikuttaa nyt hyvältä”, Kaulamo sanoo.

Hintojen ja kustannusten nousu vaatii kauppiaalta tarkkuutta

Kyläkauppiaat pääsevät kehittämään kaupan liiketoimintaa ja omaa osaamistaan Suomen Yrittäjäopiston koordinoiman valtakunnallisen, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittaman Kyläkauppa 2.0 -hankkeen työpajoissa.

“Kyläkauppias tarvitsee monipuolista osaamista strategisesta suunnittelusta ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisestä automaation hyödyntämiseen. Kauppiaan työhön kuuluu kannattavuuden laskemista, hinnoittelua, prosessien kehittämistä, yhteistyötä ja verkostoitumista sekä markkinointia. Työpajoissamme on myönteinen kehittämisen meininki”, sanoo asiakkuuspäällikkö Vesa Hildén Suomen Yrittäjäopistosta.

Hildén on työskennellyt kyläkauppojen parissa vuosikymmeniä, ja tuntee kyläkauppojen historian ja monet kauppiaat henkilökohtaisesti. Viime vuosina kyläkauppojen rooli erilaisten lisäpalvelujen tarjoajana on kasvanut.

“Kyläkaupan ja sen henkilökunnan rooli voi olla yhteisössä suurempi kuin yleensä ymmärretään. Kaupoissa katsotaan kylän ikäihmisten perään ja pidetään yllä yhteisöllisyyttä monin tavoin. Kuitenkin pitää muistaa, että kyläkauppiaat ovat yrittäjiä ja liiketoiminnan täytyy olla kauppiaalle kannattavaa”, sanoo Hildén.

Hildénin mukaan tällä hetkellä, kun kustannukset nousevat, kyläkauppiaiden on oltava tarkkana.

“Kyllä kauppiaan täytyy miettiä, mistä saadaan kate tässä tilanteessa. Kauppiaan tulee ymmärtää, mistä tulos koostuu, ymmärtää varaston hallintaa ja pitää tarkasti silmällä valikoimaa ja kiertonopeutta.”

Kyläkauppa on haja-asutusalueella tai pienessä taajamassa sijaitseva päivittäistavaramyymälä, jonka pinta-ala on alle 400 neliömetriä ja vuosimyynti alle kaksi miljoonaa euroa. Kyläkaupoiksi luetaan myös lähiöiden ja taajamien pienet kaupat.

Olipa kerran pienessä kylässä pieni kauppa.....ja kaupan sisällä kauppias.

Lisätietoa

Haluatko tehdä jutun kyläkaupasta ja kyläkauppiaasta? Autamme etsimään kyläkaupan läheltäsi!

Vesa Hildén asiakkuuspäällikkö, Suomen Yrittäjäopisto p. 040 542 2136 [email protected]

Tiina Iivari K-Kyläkauppa Lohiniva Lohinivan kylässä Rovaniemellä, Lapissa Kittiläntie 9255, Lohiniva p. 040 5248 516

Aaro Kaulamo K-Market Kaulamo Konnuslahden kylässä Leppävirralla, Pohjois-Savossa Vehmersalmentie 389 B, Konnuslahti p. 040 4877 969

Päivittäistavarakauppa ry:n tilasto: Kyläkauppatilasto 2021