Ympäristöhallinnon verkkopalvelussa julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa yleistajuinen ja tiivis katsaus Suomen ympäristön tilaan osoitteessa www.ymparisto.fi/ymparistontila2008. Suomen ympäristökeskuksessa toimitetun valtakunnallisen katsauksen lisäksi julkaistaan 13 alueellista katsausta ympäristön tilasta. Yhdessä näistä käsitellään Pohjois-Savossa tapahtunutta kehitystä.
Pohjois-Savossa pinta- ja pohjavedet ovat pääsääntöisesti hyvässä tai jopa erinomaisessa kunnossa. Teollisuuden ja yhdyskuntien kuormitus vesiin on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten kuluessa. Myös ilmanlaatu on parantunut, koska useimpien ilmansaasteiden päästömäärät ovat vähentyneet. Haasteitakin riittää. Esimerkiksi nykyisillä kasvihuonekaasujen päästömäärillä ei ole saavutettu omaa osuutta kansallisesta tavoitteesta hillitä ilmaston lämpenemistä.
Yhdyskuntien jätevesien käsittelyn tehostuminen pitkällä aikavälillä on pienentänyt yhdyskuntien aiheuttamaa vesistökuormitusta erityisesti orgaanisen aineen ja fosforin osalta. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden puhdistusteho fosforin osalta on kasvanut noin 97 %:iin ja orgaanisen aineksen osalta 96 %:iin. Kokonaistypen poistoteho Pohjois-Savon yhdyskuntapuhdistamoilla on noin 44 % suuruusluokkaa. Yhdyskuntien typpi- ja fosforikuormitus on pysynyt viime vuosina melko tasaisena, eikä fosforin puhdistustehoon ole todennäköisesti odotettavissa enää merkittävää parannusta. Uusissa ympäristöluvissa kiristyvien typenpoistovaatimusten johdosta yhdyskuntapuhdistamoiden typpikuormitus voi vähentyä tulevaisuudessa.
Teollisuudessa jätevesienkäsittelyn tehostaminen mekaanisesta puhdistuksesta biologisiin puhdistamoihin toteutui Pohjois-Savossa 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Samalla panostettiin myös fosforin saostamiseen jätevesistä. Biologisen puhdistuksen kehittäminen on jatkunut 2000-luvullle saakka, mikä näkyy vesistöön joutuneen fosforikuormituksen jatkuvana pienenemisenä. Teollisuuden typpikuormitus nousi 2000-luvun puolivälisssä. Nousu johtui pääosin tuotannon kasvusta. Puhdistamoiden toimintamahdollisuuksien sekä jätevesikuormituksen tasaamisen ja vähentämisen jälkeen vesistöön joutuva typpikuormitus on vuonna 2008 jälleen pienentynyt.
Valtaosassa Pohjois-Savon järvistä (77%) ekologinen tila on vähintään hyvä. Jokivesistöissä hyvä tila toteutui harvemmin, noin joka toisessa luokitellussa joessa. Vesien tilassa on selviä alueellisia eroja: erityisesti maakunnan eteläosan suuret reittivedet ovat vain vähäisessä määrin ihmistoiminnan muuttamia, kun taas tilaltaan heikentyneet vesistöt keskittyvät pääosin Iisalmen reitille. Järvien tilaa on heikentänyt erityisesti niiden rehevöityminen, jokien tilaa myös rakenteelliset muutokset. Pohjois-Savon suuret järvet (yli 40 km2) ovat säilyneet hyvässä tilassa, vain Onkiveden, Suuren Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkä-Vuoriselän tila on hyvää huonompi. Eniten muutoksia on tapahtunut luonnostaan runsasravinteisilla järvillä, joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maataloutta. Myös matalista runsashumuksista järvistä vain noin puolet on enää hyvässä tilassa.
Maakunnan pohjavesialueet ovat pääosin hyvässä tilassa sekä pohjavesien määrän että laadun suhteen. Pohjois-Savossa vedenhankintaan soveltuvia tai siinä käytössä jo olevia pohjavesialueita on kaikkiaan 175. Pohjaveden kemiallinen tila on arvioitu huonoksi vain Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella Siilinjärvellä, jossa kloridipitoisuus on kohonnut tiesuolauksen vaikutuksesta yli raja-arvon. Myös Haminamäki-Humpin alueella Lapinlahdella on havaittu raja-arvot ylittäviä torjunta-aine- ja kloridipitoisuuksia, mutta ne ovat jo kääntyneet laskuun eivätkä heikennä alueen vedenottoa.
Typenoksidi-, hiilidioksidi (fossiilinen)- ja rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet Pohjois-Savossa. Vuonna 2006 typenoksidipäästöt olivat noin 18 % pienemmät kuin vuonna 2000. Hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet tasolle 2,3 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä vastaa noin 14 % vähenemää vuoden 2000 tasosta. Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet vastaavalla tarkastelujaksolla noin 10 %. Suurimmat typenoksidien päästöt Pohjois-Savossa aiheutuvat energiantuotannosta (54 %), liikenteestä (39 %) ja prosessiteollisuudesta (6 %). Samoin suurimmat fossiilisista polttoaineista syntyvät hiilidioksidipäästöt aiheutuvat energiantuotannosta (68 %), liikenteestä (29 %) ja prosessiteollisuudesta (3 %). Rikkidioksidin suurimmat päästäjät ovat energiantuotanto (64 %) ja prosessiteollisuus (36 %). Hiukkaspäästöt ovat kasvaneet tarkastelujakson aikana noin 36 %. Eniten hiukkaspäästöjä aiheuttivat turvetuotanto (24 %), liikenne (22 %) sekä kotitalouksien pienpoltto (20 %).
Vaikka fossiiliset hiilidioksidipäästöt Pohjois-Savossa ovat laskeneet vuoden 2000 tasosta vuoteen 2006 mennessä hieman, esimerkiksi Kuopiossa kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet Kioton sopimuksen vertailuvuodesta 1990 noin 8 %. Samaan aikaan primäärienergiankulutus on kasvanut 16 %. Näin ollen nykyisillä päästöjen vähentämistoimilla ei saavuteta Suomen tavoitetta vakiinnuttaa kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasolle vuosien 2008–2012 aikana.
Ympäristön tila Suomessa vuonna 2008 (valtakunnallinen katsaus)
Ympäristön tila Pohjois-Savossa vuonna 2008 (Pohjois-Savon katsaus)
Pintavesien tila: Limnologi Taina Hammar, puh. 040 581 5784 Pohjavedet: Ylitarkastaja Jussi Aalto, puh. 040 587 9899
Vesistökuormitus: Ylitarkastaja Kauko Laukkanen, puh. 0400 679 678 ja Ylitarkastaja Marja-Leena Skinnari, puh. 0400 542 372
Ilmanlaatu: Ylitarkastaja Kimmo Koistinen, puh. 0400 916 013
sähköposti [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1