Kansainvälinen Greenpeace on eronnut metsäsertifiointijärjestelmä FSC:stä. Syitä Greenpeacen eroon ovat järjestelmän epätasainen toteuttaminen ja ongelmat erityisesti sellaisissa maissa, joissa hallinto ja metsätalouden riskien valvonta on heikkoa. Lisäksi Greenpeace nostaa esiin läpinäkyvyyden puutteen ja vaatii julkisiksi karttoja puunhankinta-alueista. Greenpeacen kansalliset toimistot päättävät itsenäisesti, jatkavatko omilla alueillaan FSC:n jäseninä.
Suomen Greenpeace pysyy toistaiseksi FSC-sertifioinnista Suomessa vastaavan Vastuullisen metsänhoidon yhdistyksen ympäristökamarin jäsenenä. Ympäristökamariin kuuluvat Suomessa Greenpeacen lisäksi WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, BirdLife Suomi, Luonto-Liitto sekä Natur och Miljö. FSC-järjestelmässä päätökset tehdään konsensusperiaattella kolmen kamarin (talous, ympäristö ja sosiaalinen) kesken.
"Kansainvälisen Greenpeacen ero FSC:stä on vakava muistutus siitä, että ympäristöjärjestöjen tuki sertifiointijärjestelmälle edellyttää sertifioinnilta konkreettisia ja todennettavia toimia metsäluonnon ja ihmisten elinolojen turvaamiseksi. FSC:n on myös Suomessa vastattava jatkuvasti kiihtyvän metsätalouden aiheuttamiin ongelmiin parantamalla toimintaansa", toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
Suomessa FSC-sertifiointi on joistakin ongelmista huolimatta tuonut parannuksia vallitseviin metsätalouskäytäntöihin, kuten luontokohteiden turvaamiseen, vesistöjen suojavyöhykkeisiin ja uhanalaisten lajien huomiointiin. Ympäristöjärjestöjen maastotarkastuksissa on kuitenkin Suomessakin havaittu liian paljon sertifioinnin vaatimuksista poikkeamista.
Suomessa FSC:llä on meneillään parhaillaan kaksi merkittävää päivitysprosessia, joissa uudistetaan sekä sertifioitujen metsien hoitovaatimukset määrittelevä FSC-standardi että FSC Mix –merkinnällä myytävissä tuotteissa käytettävää sertifioimatonta materiaaliosuutta säätelevä ns. kontrolloidun puun riskiarvio.
"FSC:n päivittämisessä on huomioitava niin FSC:n uusituista kansainvälisistä vaatimuksista johtuvat kuin tarkentuneeseen tutkimustietoon perustuvat parannustarpeet ja varmistettava, että FSC takaa jatkossa riittävän turvan luonnolle ja esimerkiksi saamelaisten oikeuksille. Kontrolloidun puun hankintaan tarvitaan todellinen ryhtiliike, sillä sertifioinnin ulkopuolelta hankitun, huonosti valvotun puuraaka-aineen sekoittaminen sertifioituihin tuotteisiin syö nykyisin koko FSC:n uskottavuutta. Vain todennettavissa olevilla konkreettisilla toimenpiteillä voidaan varmistaa FSC-sertifioinnin uskottavuus ja asema parhaana sertifiointijärjestelmänä, jonka kehittämisessä myös ympäristöjärjestöt haluavat olla jatkossakin mukana", toteaa Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander.
Ympäristöjärjestöt haluavat kansainvälisen Greenpeacen tavoin muistuttaa, että FSC:n kanssa markkinoilla kilpailevat sertifiontijärjestelmät, kuten Suomessa laajalle levinnyt metsätaloustahojen oma sertifikaatti PEFC, eivät ole missään vastaus nyt esiin nostettuihin ongelmiin. Ne ovat huomattavasti FSC:tä heikompia sekä vaatimustasoltaan että päätöksenteon tasapuolisuuden kannalta. Siksi yksikään ympäristöjärjestö ei tue PEFC-sertifiointia eikä ole sen jäsen.
Lisätiedot
Lauri Kajander, metsävastaava, Luonto-Liitto, Vastuullisen metsänhoidon yhdistyksen hallituksen jäsen, p. 045 1179 610, lauri.kajander(a)luontoliitto.fi
Jari Luukkonen, suojelujohtaja, WWF Suomi, Vastuullisen metsänhoidon yhdistyksen hallituksen jäsen, p. 040 585 0020, jari.luukkonen(a)wwf.fi
Harri Hölttä, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. p. 040 7229224, harri.holtta(a)sll.fi
Tero Toivanen, suojeluasiantuntija, BirdLife Suomi, p. 09 4135 3300, tero.toivanen(a)birdlife.fi
---
Felix Siivonen
Tiedottaja
p. +358 40 632 7004, etunimi.sukunimi(a)sll.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1