Ympäristöjärjestöt: Fossiilisista polttoaineista luopumista ja maankäyttösektorin toimia kiihdytettävä vielä tällä hallituskaudella

Ympäristöjärjestöt kiittävät hallitusta siitä, että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU) on nyt sovittu lisätoimenpiteistä päästövähennyksiksi. Samalla on selvää, että toimia tarvitaan lisää erityisesti maankäyttösektorille, kuten peltojen ja metsien hiilinielujen vahvistamiseen, ja että irtautumista fossiilisista polttoaineista on kiihdytettävä entisestään. Samalla täytyy turvata bioenergian kestävyys, hiilinielujen kasvu ja luontoarvot.

“Nämä linjaukset toteuttavat tavoitteita, jotka on sovittu ennen ilmastotutkijoiden uusinta IPCC-arviointiraporttia ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Tavoitteet vanhenevatkin parhaillaan nopeasti, kun tarve irtautua fossiilisista polttoaineista on entistäkin polttavampi. Tähän fossiilivapaata hyvinvointivaltiota koskeva päätöksenteko ei siis lopu vaan tästä sen on jatkuttava vielä tällä hallituskaudella, kuten hallitus itsekin tunnistaa, huomioiden myös bioenergian kestävyyshaasteet”, sanoo Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen.

“On erittäin tärkeää, että hallitus jatkaa kotimaisen liikenteen päästökaupan valmistelua, sillä sitä tullaan tarvitsemaan. EU-tason päästökauppa, johon liikenteen päästövähennyssuunnitelma nyt nojaa, on valitettavasti vastatuulessa sekä neuvostossa että EU-parlamentissa”, sanoo WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman. 

“Maatalouden päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä vahvistettiin jonkun verran lausuntokierroksen jälkeen. Toivomme, että maanviljelijät ottavat nämä toimenpiteet omakseen ja tarvittavia päästövähennyksiä syntyy. Paljon lisätoimia tarvitaan erityisesti turvemaille osana Maankäytön ilmastosuunnitelmaa (MISU), joka valmistuu myöhemmin keväällä”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Anna Ikonen. 

Kulutusperäisten päästöjen ohjaus jää kaiken kaikkiaan yhä heikoksi, ja niin sanottuihin poikkisektoraalisiin toimiin, kuten kuntien suunnitelmiin ja kuluttajien omaehtoisiin valintoihin, liittyy huomattavaa epäselvyyttä. Järjestöjen mielestä hallitus ei ole onnistunut uskottavasti esittämään, miten KAISUn kirjauksilla saavutettaisiin 0,4 miljoonaa tonnia lisäisiä päästövähennyksiä.

Erityisen pettyneitä järjestöt ovat siihen, että hallitus päätti korvata välttämättömiä taakanjakosektorin (esimerkiksi maatalous, liikenne, rakentaminen ja jätehuolto) päästövähennyksiä nielujoustoilla vuoteen 2030 asti. Kyse on vuositasolla peräti 0,45 miljoonan tonnin päätösvajeesta. Jo pelkästään tämän ratkaisun myötä lähes kymmenesosa KAISUsta on silmänlumetta. Järjestöjen mielestä nieluilla ei pidä korvata päästövähennyksiä.

“Ilmastotyö etenee, ja ilmastoystävälliseen asumiseen ja liikkumiseen luvataan uusia porkkanoita, mikä on hienoa. Samaan aikaan ilmastokestävän Suomen esteenä on yhä suunnitelmien ja toimien pirstaleisuus sekä johdonmukaisuuden puute. Parhaillaankin kotimaan lentoliikenteeseen on tulossa taas 17 miljoonaa euroa lisää fossiilitukia. Onkin olennaista, että ilmastolain uudistuksen myötä ilmastotoimien riittävyyttä, vaikuttavuutta ja johdonmukaisuutta tarkastellaan systemaattisemmin vuosittain, ilmastovuosikertomusten yhteydessä, hyödyntäen ilmastopaneelin ja tutkimuslaitosten arvioita”, muistuttaa Kaisa Kosonen.

Lisätiedot:

Kaisa Kosonen, ilmastovastaava, Greenpeace, [email protected], p. 050 368 8488

Anna Ikonen, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, [email protected], p. 044 491 4269

Bernt Nordman, ilmastovastaava, WWF Suomi, [email protected], p. 050 525 0348