WWF:n livelähetykseen tallentui ennennäkemätön hetki – ”En ollut uskoa silmiäni”

WWF:n uudessa Saaristomeren norppalivessä seurataan itämerennorppien keväistä karvanvaihtoa, mutta heti kameran avauspäivänä 20.4. kamerassa nähtiin jotain, mikä Suomen kokeneimmat itämerennorppa-asiantuntijatkaan eivät olleet aikaisemmin nähneet. 

”Seurasin kameran tapahtumia sivusilmällä töiden lomassa, kun huomasin auringonkilossa norpan oloisen eläimen ’delfiinihypyn’. En ollut uskoa silmiäni, joten lähetin välittömästi viestiä kameroita operoivalle porukalle ja kysyin, voisiko videoklipin saada talteen”, kuvailee WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen. 

Videoklipin saatuaan Tolvanen lähetti sen Suomen johtaville hyljetutkijoille, ja pian viestiryhmissä alkoikin kiivas keskustelu videon sisällöstä. 

”Kävi ilmi, että samoilta seuduilta oli pari päivää aiemmin ilmoitettu havainto mahdollisista pyöriäisistä tai delfiineistä. Erään tutkijan mukaan kirjohylkeillä delfiinihypyt ovat tavallisia ja harmaahylkeilläkin niitä on nähty”, Tolvanen kertoo. 

Saimaan ja Laatokan norppia vuosikymmenet seurannut luontokuvaaja Juha Taskinen kertoi nähneensä vastaavanlaista norpan hyppelyä Laatokalla ja muutaman kerran Saimaallakin. Sen sijaan itämerennorppaa vuosikymmeniä kuvannut Seppo Keränen ei ollut koskaan tällaista nähnyt. 

Asiantuntijat päätyivät pian siihen, että eläin oli itämerennorppa ja kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun tällainen hyppy tallentuu videolle. 

”Tämä osoittaa, miten vähän itämerennorppaa vielä tunnemmekaan ja toisaalta, miten tärkeitä Luontoliven kaltaiset kamerat voivat olla myös tutkimuksen kannalta. On ainutlaatuista, että olemme saaneet taltioitua tällaista itämerennorpan käyttäytymistä, ja vielä uuden Luontolive-kameran ensimmäisenä päivänä”, Tolvanen sanoo. 

Itämerennorppa oli vielä 1900-luvun alussa Itämeren runsaslukuisin hylje, mutta metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen vuoksi sen kanta hupeni 200 000 yksilöstä vähimmillään noin 5 000 yksilöön. Tällä hetkellä itämerennorppia on noin 20 000, joista suurin osa elää Perämerellä. 

Saaristomeren norppalivessä seurataan Saaristomerellä elävää pientä, noin 200–300 norpan kantaa. Saaristomeren norppalivellä on vahva tutkimuksellinen rooli. Norppien karvanvaihtokiviä kuvaa kaksi etäohjattavaa ja zoomattavaa kameraa, joiden kuvista voidaan tunnistaa photo-ID-menetelmän avulla norppien yksilöllisiä turkkikuvioita ja siten saada tarkempaa tietoa norppakannan koosta ja norppien liikkumisesta. 

Saaristomeren norppaliveä voi seurata toukokuun lopulle asti täällä. 

Lisätietoja: 

Petteri Tolvanen, ohjelmapäällikkö, WWF, puh. 0400 168 939

WWF:n Luontoliven Saaristomeren norppalive on osa EU:n rahoittamaa Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta. Viisivuotista hanketta koordinoi Metsähallitus, ja siinä ovat WWF:n ja Turun ammattikorkeakoulun lisäksi mukana Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopisto.