Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » WWF:n Kalaoppaaseen merkittäviä päivityksiä

WWF Suomi

WWF:n Kalaoppaaseen merkittäviä päivityksiä

Tiedote.
Julkaistu: 03.05.2016 klo 12:00
Julkaisija: WWF Suomi

Pohjanlahdelta pyydetty Itämeren lohi on noussut WWF:n Kalaoppaan punaiselta listalta keltaiselle. Suosituksen muuttuminen on seurausta kalastushallinnossa tapahtuneista muutoksista ja kaupallisen kalastuksen vähentymisestä. WWF ei kuitenkaan julista villiä lohta pelastetuksi, sillä haasteita riittää yhä.

Kalaoppaan suosituksissa tapahtunut muutos koskee Pohjanlahdelta rysällä pyydettyä villiä lohta. Valtaosa Suomessa myytävästä Itämeren lohesta on pyydetty rysillä Pohjanlahden rannikolta. Itämeren pääaltaalta ja Suomenlahdelta pyydetty villi lohi pysyy edelleen Kalaoppaan punaisella listalla. Suosituksissa tapahtuneeseen muutokseen vaikutti moni tekijä.

”Pohjanlahdella tapahtuva kaupallinen kalastus on tällä hetkellä tasolla, joka ei näyttäisi uhkaavan lohikantojen elpymistä. Taustalla on iso muutos asenteissa. Lohikantojen tilaan liittyvät ongelmat on tiedostettu ja niitä on lähdetty korjaamaan esimerkiksi kiintiöitä pienentämällä. Suomella ja Ruotsilla on myös lohelle kansalliset hoitosuunnitelmat, mikä osaltaan vaikutti arvioinnin lopputulokseen”, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.

”Kalastushallinnossa on tapahtunut positiivisia muutoksia. Jokiin on päässyt enemmän emokaloja, mikä on johtanut poikastuotannon kasvuun erityisesti pohjoisen Itämeren lohijoissa, joihin Pohjanlahden kalastus pääosin kohdistuu.”

Itämeren lohikantojen elpyminen on yksi esimerkki siitä, että uhanalaisten kalakantojen suojelussa on viime vuosina edetty harppauksin.

”Uhanalaisten kalojen suojelun tehostaminen oli myös yksi vastikään päättyneen WWF:n Kalakampanjan päätavoitteista. Kalojen suojelussa on tapahtunut merkittävää parannusta, ja nyt tulokset näkyvät myös Kalaoppaan suosituksissa”, Ovaska kertoo.

Ovaska toppuuttelee kuitenkin liiallista intoa, sillä lohikantojen tilaan liittyy yhä ongelmia. Vaikka suunta on positiivinen, tällä hetkellä ainoastaan pari lohikantaa on suurella todennäköisyydellä saavuttanut turvallisen tason. Monessa tapauksessa heikkojen lohikantojen ongelmat liittyvät jokien patoamiseen ja kalojen lisääntymisalueiden huonoon kuntoon. 

”Emme olekaan nyt julistamassa Itämeren lohta pelastetuksi, sillä uhkatekijöitä riittää. Itämeren lohenkalastus on niin sanottua sekakantakalastusta, jossa saaliiksi jää myös heikkojen lohijokien kaloja. Lisäksi tuoreimpien tietojen mukaan lohen poikasia tappavan M74-oireyhtymän voimistumisesta on viitteitä”, Ovaska sanoo.

Saaristomeren kuhalle keltainen kortti

Myös kuhan suosituksissa tapahtui muutoksia. Sisävesistä ja Suomenlahdelta pyydetyn kuhan suositus pysyi vihreänä, mutta Saaristomereltä ja Selkämereltä pyydetty kuha putosi Kalaoppaan keltaiselle listalle.

”Erityisesti Saaristomerellä tehokas verkkopyynti tiheäsilmäisillä verkoilla on johtanut kuhan sukukypsyyskoon pienentymiseen, joka voi jopa palautumattomasti heikentää alueen kuhakannan tilaa”, Ovaska kertoo.

”Tällä hetkellä kuha on Suomessa elinvoimainen laji, mutta se on myös voimakkaasti kalastettu. Sisävesilläkin tilanne vaihtelee järvikohtaisesti.”

Kalaopas 10 vuotta – käyttö kasvanut tasaisesti

WWF:n Kalaopas julkaistiin ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 2006. Oppaan suosio ja käyttö – ja sitä myötä sen vaikuttavuus – ovat kasvaneet tasaisesti. Jo kolmannes suomalaisista sanoo käyttävänsä opasta.

Kalaoppaan perusviesti on yhä sama kuin julkaisun ensi vuosina: Vastuullisen kuluttajan kannattaa valita vihreällä listalla olevia kotimaisia kalalajeja. Esimerkiksi särkikaloja ylenkatsotaan usein täysin syyttä.

”Vastuullisen kalakaupan suurimmat akilleenkantapäät ovat tuontikalat, kuten kasvatettu norjalainen lohi ja tonnikala. Tuontikalaa ostaessa kuluttajan kannattaisi suosia MSC- ja ASC -ympäristösertifioituja tuotteita”, Ovaska sanoo.

Lisätietoja:

Suojeluasiantuntija Matti Ovaska, 040 727 3149, matti.ovaska@wwf.fi (haastateltavissa klo 13 lähtien)

WWF:n Kalaopas pyrkii ohjaamaan kulutustottumuksia ekologisesti parhaisiin vaihtoehtoihin ja samalla vauhdittamaan uhanalaisten ja ehtyneiden kalakantojen palautumista. wwf.fi/kalaopas

Tutustu WWF:n Kalakampanjan loppuraporttiin: wwf.fi/mediabank/8394.pdf

 

WWF Suomi on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa. Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. wwf.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs