Osana K-Kalapolut-yhteistyötä kunnostetaan Vehkajoen Myllärinkoskella soraikkoja, joita taimenet tarvitsevat kutemiseen. Myllykylän padon purku siintää tulevaisuudessa, mikä lisää tarvetta kutusoraikoille.
Haminassa sijaitsevaan Myllärinkoskeen tehdään perjantaina 10.7. käsityönä kutusoraikkoja vaelluskaloille WWF:n, K-ryhmän ja paikallisten voimin. Myllärinkoski on kunnostettu kymmenen vuotta sitten, ja nyt jokeen kotiutetut taimenet voivat olla jo lisääntymisikäisiä. Siksi soraikot vaativat kunnostusta.
”Tarkoitus on näyttää paikallisille, kuinka soraikkoja tehdään ja mitkä ovat kutusoraikoille sopivia paikkoja, jotta he voivat itse jatkaa työtä kohteessa”, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Olli Sivonen.
Salpausselän etelärinteiltä alkavasta ja Suomenlahteen laskevassa Vehkajoessa on useampia vaelluskalojen lisääntymiseen soveltuvia virta- ja koskialueita, mutta muun muassa jokeen rakennetut padot ovat vähentäneet näitä alueita. Vehkajoen alin nousueste, Töytärinkosken säännöstelypato, purettiin vuonna 2014. Tämän jälkeen taimenet pääsivät nousemaan Myllykylän padolle asti.
Nyt purkua odottaa Myllykylän pato, jonka poistuminen on näköpiirissä ensi vuonna. Padon purku mahdollistaa taimenten ja muiden vaelluskalojen pääsyn Vehkajoen yläosiin, joita on kunnostettu viimeisen kymmenen vuoden aikana, sekä Vehkajoen sivujokiin.
Paijärven osakaskunnan jokikunnostusvastaava Juha Posti iloitsee Vehkajoen tulevaisuudesta. Meritaimen on viimeksi päässyt nousemaan keski- ja yläjuoksulle yli sata vuotta sitten.
”Myllärinkoski on yksi parhaimmista poikastuotantoalueista. Kun merestä nousevia taimenia saadaan kutemaan, joen oma kalakanta alkaa kehittyä”, Posti sanoo.
WWF on toimittanut laadukasta luonnonkiveä soraikkojen kunnostusta varten. Joessa on isot virtaamavaihtelut, jonka vuoksi karkea, kuohkea ja paksu sorapatja tulee asetella huolellisesti asiantuntijoiden kanssa katsottuihin paikkoihin.
Myllykylän padon purku vaikuttaa vaelluskalakantojen lisäksi koko Vehkajoen tilaan, ja nousuesteen poiston myötä Vehkajoen tila voidaan luokitella entistä paremmaksi.
Kutusoraikkojen kunnostukseen osallistuvat myös useat lähialueen K-kauppiaat. K-Supermarket Kanuunan kauppias Ville Meronen tukee Vehkajoen kunnostustöitä tarjoamalla eväät osallistujille.
‘’K-kauppiaana vastuullisuus on minulle avainasia. On erittäin tärkeää tehdä työtä luonnon monimuotoisuuden ja kalakantojen elpymisen hyväksi - myös näin poikkeusaikana’’, Meronen toteaa.
K-Kalapolut-yhteistyön neljäs kausi uhanalaisten vaelluskalojen hyväksi käynnistyi kesäkuussa pienpoikastarkkailuilla kohteissa, joita on kunnostettu aiemmilla kausilla. Pienpoikastarkkailulla selvitettiin taimenen lisääntymisen onnistumista.
K-Kalapolut-yhteistyön aikana avataan nousuesteitä ja tehdään kutupaikkoja uhanalaisille vaelluskaloille yhdessä maa- ja vesialueiden omistajien, paikallisten toimijoiden, K-kauppiaiden ja vapaaehtoisten kanssa. Tavoitteena on samalla lisätä tietoisuutta ja keskustelua Suomen uhanalaisista vaelluskalakannoista.
K-Kalapolut-kausien 2017–2019 aikana on avattu yli 80 kilometriä uutta elin- ja kutuympäristöä vaelluskaloille, purettu 19 nousuestettä ja tehty yli 200 kutusoraikkoa. Talkoita on järjestetty yli 20 kohteessa ympäri Suomea.
Lisätietoja:
WWF Suomen suojeluasiantuntija Olli Sivonen, [email protected], puh. 050 305 5714
K-Kalapolut-kohdekoordinaattori Inka Karjalainen, [email protected], puh. 050 3208 473
K-Kalapolut
K-ryhmän ja WWF:n K-Kalapolut-yhteistyössä kartoitetaan ja avataan eri puolilta Suomea löytyviä kutuesteitä. Avaamme nousuesteitä ja teemme kutusoraikkoja yhdessä maa- ja vesialueiden omistajien, paikallisten toimijoiden, K-kauppiaiden ja vapaaehtoisten kanssa. Tavoitteena on samalla lisätä tietoisuutta ja keskustelua Suomen uhanalaisista vaelluskalakannoista. Yhteistyön tunnistaa “Kuteminen kuuluu kaikille” -sloganista. Seuraa työn tuloksia ja katso animaatio Suomen vaelluskaloista sekä kutuesteistä ja niiden purkamisen vaikutuksista sivustolta https://kesko.fi/kalapolut #kuteminenkuuluukaikille #kalapolut
WWF:n virtavesityö
Virtavesien eli jokien, purojen ja norojen, patoamisen ja perkaamisen seurauksena kaikki vaelluskalalajimme ovat tätä nykyä uhanalaisia: jopa 90 prosenttia Suomen lohikannoista on menetetty viimeisen 50 vuoden aikana ja 60 meritaimenjoesta on jäljellä enää 11. Virtavesien kunnostaminen ja vaellusesteiden poistaminen on konkreettista työtä, joka auttaa vaelluskaloja pääsemään jälleen kutupaikoilleen. Lisäksi WWF pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. Lue lisää WWF:n virtavesityöstä www.wwf.fi/virtavedet
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1