Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » WWF: Itämerennorpan pyyntikiintiö ei ole liian suuri

WWF Suomi

WWF: Itämerennorpan pyyntikiintiö ei ole liian suuri

Tiedote.
Julkaistu: 07.07.2015 klo 15:59
Julkaisija: WWF Suomi

Maa- ja metsätalousministeriö esittää sadan itämerennorpan pyyntikiintiötä Perämeren kantaan. WWF:n mielestä esitetty pyyntikiintiö on turvallisella tasolla kannan kokoon nähden ja riittävä ongelmatapausten varalle. WWF pitää erittäin tärkeänä, että metsästystä säädellään jatkossakin tiukalla lupakäytännöllä. Itämerennorppa on kansainvälisesti uhanalaiseksi luokiteltu laji, jolle – kuten saimaannorpallekin – talvien lämpeneminen ilmastomuutoksen myötä on suuri uhka.

Itämeren suojelukomissio HELCOM on määritellyt, että varovainen metsästys on mahdollista hyljekannassa, joka ylittää 10 000 yksilöä. WWF:n näkemyksen mukaan Perämeren norppakanta Suomessa ja Ruotsissa yhteensä ylittää tämän tason, joten WWF ei vastusta kannan kokoon nähden vähäistä pyyntiä.

Perämeren norppakannan todellinen koko on tällä hetkellä WWF:n mielestä kuitenkin epäselvä. Maa- ja metsätalousministeriö esittää pyyntikiintiöesityksen perusteluissa Luonnonvarakeskuksen lausuntoon nojautuen, että itämerennorppien määrä todennäköisesti ylittää 20 000 yksilöä.

Arvio perustuu erittäin poikkeuksellisissa jääoloissa keväällä 2015 tehtyyn laskentaan ja sen tulosten tulkintaan. Talvella ja keväällä 2015 Perämerellä oli jäätä harvinaisen vähän.

Aikaisempina vuosina samalla menetelmällä on toistuvasti päädytty noin puolet pienempään kanta-arvioon.

Perämeren norppakannan koko on tarkistettava

WWF mielestä on ennen pidemmälle meneviä johtopäätöksiä selvitettävä, onko vuosien 1988–2014 laskennoissa tehty systemaattisesti hyvin merkittävä aliarvio norppakannan koosta. Toinen mahdollisuus on, että poikkeuksellisissa niukoissa jääoloissa keväällä 2015 tehty laskenta ja sen tulosten tulkinta antoivat väärän tuloksen.

Norppakanta arvioidaan lentokoneesta kevättalvella tehtävillä linjalaskennoilla, joissa lasketaan jäällä lepäilevät yksilöt. Varsin pienestä otoksesta päätellään laskennallisesti koko jääkentällä olevien norppien määrä.

Keväällä 2015 laskentalinjoilla nähtiin alle 3 000 norppaa, mikä määrä kerrottiin senhetkisen jääkentän pinta-alalla. Näin päädyttiin 17 400 norpan laskentakantaan. Laskentakanta muunnetaan edelleen arvioksi kannan todellisesta koosta ottamalla huomioon laskenta-aikana vedessä, näkymättömissä todennäköisesti olleet norpat.

Lisätiedot:
WWF Suomen merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka, puh. 040 7006582
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, puh. 0400 168 939

Lisää tietoa:
Norppa oli aikanaan Itämeren runsain hylje. Metsästystilastoista arvioituna niitä oli sata vuotta sitten noin 200 000 yksilöä. Pitkään kestänyt liiallinen pyynti ja ympäristömyrkkyjen aiheuttama lisääntymiskyvyttömyys romahduttivat kannan 1900-luvun loppuun mennessä muutamaan prosenttiin alkuperäisestä. Nyt itämerennorpan koko kanta on vain murto-osa entisestä ja se on pirstoutunut erillisiksi osakannoiksi, joista vain Perämeren kannan voidaan katsoa olevan tällä hetkellä kasvava ja elinvoimainen. Eteläiset itämerennorppakannat Saaristomerellä ja itäisellä Suomenlahdella ovat hyvin pieniä ja uhanalaisia.

Samaan aikaan kun norppakanta on Perämerellä ollut kasvussa, myös alueen ammattikalastuksen kokonaissaalis on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kasvanut. Hylkeiden vaurioittaman kalansaaliin määrä taas on ollut tilastojen mukaan laskussa. Pyyntilupien perusteena olevien norpan aiheuttamien kalastusvahinkojen merkittävyydestä ei ole saatu kunnollista näyttöä, vaikka asiaa on tutkittu sekä Suomessa että Ruotsissa. Metsästyskiintiön perusteluissa esitetyt vaikutukset ammattikalastukselle koskevatkin lähinnä hallia.

 

 

 

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs