Lapin ympäristökeskuksen laatima Vikajoen kalataloudellinen kunnostussuunnitelma on valmistunut. Suunnitelma kattaa Vikajoen ja sen sivujokien virta-alueet yhteensä noin 15,5 kilometrin matkalla. Suunnitelma on laadittu Lapin TE-keskuksen toimeksiannosta. Jokien kalataloudellisella kunnostamisella pyritään monipuolistamaan virta-alueiden jokiympäristöä palauttamalla peratut ja osin kunnostetut virta-alueet lähemmäksi niiden luontaista tilaansa. Kunnostuksessa otetaan huomioon myös muut vesistön virkistyskäyttömuodot.
Vikajoen vesistön kunnostuksella ei ole vaikutusta suvantoalueiden tai järvien vedenpinnan korkeuksiin. Kunnostuksella ei myöskään aiheuteta korvattavaa vahinkoa maa- ja vesialueitten omistajille. Koska kunnostustöistä saattaa kuitenkin aiheutua vesilain 1. mom. 12–15 §:ä tarkoitettu muutos tai seuraus vesistössä, on hakijan eli Lapin TE-keskuksen haettava hankkeelle Pohjois–Suomen ympäristölupaviraston lupa. Suunnitelmassa esitetyt työt voidaan toteuttaa yhden avovesikauden aikana. Tavoitteena on, että työt saadaan tehtyä kesällä 2010. Koko vesistön kunnostustöiden kustannusarvio on noin 228 000 €.
Vikajoen vesistön kalataloudellinen kunnostus on jatkoa 1980-luvulla tehdyille uittosäännön kumoamiseen liittyville velvoitekunnostuksille. Kunnostustoimenpiteet käsittivät tuolloin pääosin säästöpatojen ja muiden uittorakenteiden purkamisia sekä kivisuisteiden osittaisia poistoja. Koskien kunnostuksissa ei vielä tuolloin kiinnitetty tarpeeksi huomiota eri-ikäisten arvokalojen tarvitsemien elinalueiden tekemiseen.
Vikajoen pinta-alaltaan suurimmat kunnostettavat kosket, Seitsenoikea, Pietarinkoski ja Laakakoski, sijaitsevat Vikajärven ja Köyryjärven välisellä jokiosuudella. Sivujoista kunnostustöitä on suunniteltu tehtäväksi Suontajan-, Kuorinki-, Naarma-, Hirvaskypärä-, Hyypiön-, Pirtti-, Kärväs-, Kurtta- ja Misijoelle. Kunnostettavan jokiuoman pituus on yhteensä noin 15,5 km. Kunnostettavien virta-alueiden pinta-ala on ennen kalataloudellisia kunnostamistoimenpiteitä yhteensä noin 26,7 ha. Kunnostettujen virta-alueiden pinta-ala on kunnostuksen jälkeen arviolta noin 30 ha.
Kalataloudellisesta kunnostamisesta hyötyy etenkin taimenkanta, jonka luontaisen lisääntymisen ja poikastuotannon edellytykset paranevat huomattavasti kunnostusten myötä. Virta-alueiden kunnostustoimet luovat edellytyksiä myös alueen harjuskannan tilan kohentumiselle ja mahdollistavat myös muun vesieliöstön monimuotoisuuden lisääntymisen kunnostetuilla alueilla. Vikajoen vesistön taimenkannan vahvistuminen edellyttää taimenen elinympäristöjen kunnostusten lisäksi alueen kalastuksen järjestelyä siten, että se tukee taimenen luontaista lisääntymistä. Vikajoen vesistössä kohdistuu nykyisin voimakas pyyntipaine alamittaisiin taimeniin.
Lapin ympäristökeskuksen vuosina 2006 ja 2008 tekemissä sähkökoekalastuksissa Vikajoen vesistössä ei havaittu taimenen luontaista lisääntymistä. Saaliiksi saadut taimenen poikaset olivat mitä ilmeisimmin peräisin Metsähallituksen tekemistä taimenen mäti- ja pienpoikasistutuksista. Vuonna 2008 Vikajoen niva- ja koskialueiden kalaston biomassa oli keskimäärin noin 33 kg/ha, josta taimenta oli noin 1,8 kg/ha, mutua noin 16,3 kg/ha ja kivisimppuja noin 9 kg/ha. Arvokalojen osuus virta-alueiden arvioidusta kalabiomassasta oli vain noin 5 %. Vikajoessa esiintyy myös paikoin kohtuullisesti harjusta, mutta sen kalastettavuus sähkökoekalastusmenetelmällä Vikajoen tyyppisessä vesistössä on huono.
Vikajoen vesistöalueen kunnostetut virta-alueet tarkastetaan 2–3 vuoden kuluttua kunnostamisesta. Tarvittavat täydennyskunnostukset tehdään mahdollisimman pian tarkastusten jälkeen. Kunnostamisen vaikutuksia alueen kalakantoihin seurataan Lapin ympäristökeskuksen ja Lapin TE -keskuksen kyseiseen toimintaan osoittamien varojen puitteissa.
Kartta ja kuvia kunnostuskohteista
Lisätietoja
Ylitarkastaja Jarmo Huhtala p. 0400 193 786
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1