Kaksi vuotta sitten viisi kuntaa ryhtyi pioneereiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi EU:n asettamia tavoitteita enemmän ja sovittua aikataulua nopeammin. Kahdessa vuodessa kunnissa on tehty yli 70 energiatehokkuuteen, energian säästämiseen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä ympäristömyötäisiin investointeihin liittyvää toimenpidettä. Yli 60 toimenpidettä on suunnitteilla.
Hiilineutraalit kunnat (HINKU) -hankkeessa mukana olevissa kunnissa Kuhmoisissa, Mynämäellä, Padasjoella, Parikkalassa ja Uudessakaupungissa päästöjä ryhdyttiin vähentämään välittömästi ja konkreettisesti. HINKU-kuntien tavoitteena on saavuttaa vähintään 80 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Uusikaupunki on ottanut tavoitteessa etunojan: 30 prosentin päästövähennys vuoteen 2012 mennessä vuoden 2007 tasosta.
Hanke osoittaa, että tavoitteeseen voidaan päästä nykyteknologialla ja energian nykyhinnalla. Karkean arvion perusteella noin kolmasosa tavoitteesta voidaan saavuttaa energiatehokkuutta lisäämällä ja loput tavoitteesta voidaan toteuttaa korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla.
Kuntien keskustataajamien uusiutuvaan energiaan perustuvat kaukolämpöratkaisut ovat olleet nopein tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kunnissa on myös suuria mahdollisuuksia uusiutuvan energian käytön lisäämiseen oman alueen resursseja hyödyntämällä sekä energian säästämiseen mm. kiinteistöjen energiatehokkuutta parantamalla. Esimerkiksi Parikkalassa yksin siirtyminen öljylämmityksestä puupellettiin koulurakennuksessa vähensi kunnan rakennusten kokonaispäästöjä noin 2,5 prosentilla. Investoinnin takaisinmaksuaika oli alle 3 vuotta. HINKU-kunnissa ollaan aloitettu käytäntö, jossa kunnan päästövähennystoimenpiteet sisällytetään investointiohjelmaan ja osaksi kunnan talousarviota.
Kunnat toimivat esimerkkinä ja toiminnan mahdollistajana kansalaisille ja elinkeinoelämälle. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen nähdään sijoituskohteena, uusiutuvien energialähteiden ja ilmastomyötäisen teknologian käytön koetaan antavan uusia mahdollisuuksia ja parantavan työllisyyttä. Esimerkiksi Mynämäki on sisällyttänyt uusiutuvien energialähteiden edistämisen osaksi kaavoitusprosessia.
HINKU-hankkeen erityisyys on se, että päästövähennystavoitteeseen pyritään kunnan, kuntalaisten ja elinkeinoelämän yhteistyöllä. Suomen ympäristökeskus ja laaja asiantuntijaverkosto muista tutkimuslaitoksista ja yrityksistä tukee työtä ja antaa asiantuntija-apua. Toimet, joita on aikaisemmin tehty toisista irrallaan ja yksin, nähdään nyt osana laajempaa kokonaisuutta ja yhteistä tavoitetta.
"Uudessakaupungissa kannustava ilmapiiri houkuttelee uusia yrityksiä kaupunkiin ja yhteistyöhön, mikä luo uusia työpaikkoja. Ympäristömyönteisyys nähdään kilpailuvalttina, joka kannustaa yrityksiä investoimaan ilmastotekoihin", HINKU-hankkeen vetäjä professori Jyri Seppälä sanoo. Merkittävimpiä yksityissektorin toimenpiteitä HINKU:n aikana on Uudessakaupungissa Yaran lannoitetehtaan investointi katalyyttiteknologiaan, joka vähensi noin 90 prosenttia tehtaan kasvihuonekaasupäästöjä. Toinen merkittävä avaus on ollut Sybimar Oy:n kehittämä suljetun kierron energiaratkaisu, jossa ravinteet, vesi ja hiilidioksidi hyödynnetään energian- ja elintarvikkeiden tuotannossa.
Kuntalaisten aktivoitumisesta kertoo mm. Kuhmoisten ja Padasjoen vapaaehtoisten kesämökkiläisten PaKu-ryhmä, joka ryhtyi selvittämään kesämökkeilystä syntyviä päästöjä ja ideoimaan keinoja niiden vähentämiseksi. Ryhmän työn tuloksena syntyi mm. hiililaskuri HiMo2 mökkeilyn kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseksi.
HINKU-hankkeessa kehitettiin Ilmastodieetti-laskuri oman ilmastopainon arvioimiseksi. Tätä kaikkien suomalaisten käyttöön tarkoitettua työkalua tullaan jatkossa lanseeraamaan myös HINKU-kunnissa.
Projektissa on löydetty päästövähennystoimenpiteiden taustalla olevia menestystekijöitä. Tällaisia ovat muun muassa kunnan johdon sitoutuminen ja ymmärrys siitä, että päästöjen vähentäminen on kunnan taloudelle ja elinkeinoelämälle mahdollisuus. Päästöjen hillintätoimet on ulotettava kaikille kunnan sektoreille ja päätöksentekoon. Yrityksille on annettava välineitä energiatehokkuuden edistämiseksi ja tuotteiden hiilijalanjäljen laskemiseksi. Sekä yritykset että kansalaiset tarvitsevat konkreettista tietoa heille sopivista energiaratkaisuista. Paikallismedian merkitys on suuri, kun kerrotaan onnistuneista toimenpiteistä, olipa tekijänä kunta, kuntalainen tai yritys.
"Varsin pienin resurssein pystytään kunnissa saamaan vauhtia ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteisiin, jos asia on motivoituneen ihmisen käsissä ja hänelle löytyy johdon tuki. Pienten kuntien kannattaa yhdistää voimavaroja. Merkittävä osa lisähenkilön palkkauksesta pystytään järjestämään kunnan toimintoihin liittyvillä energiasäästöillä, jotka osaava henkilö saa toiminnallaan aikaiseksi", Seppälä sanoo.
HINKU-hankkeen toinen vaihe jatkuu vuoden 2012 loppuun TEKESin, yritysten ja Suomen ympäristökeskuksen rahoituksella. Tarkoituksena on jatkaa konkreettisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi, lisätä yhteistyötä järjestöjen ja neuvontaverkostojen kanssa, levittää HINKUssa syntyneitä työkaluja, tietoa ja käytäntöjä muihin kuntiin sekä syventää yhteistyötä vastaavien ulkomaalaisten kokeiluhankkeiden kanssa.
Professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus:
Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski:
Toimitusjohtaja Jari Raitanen, Devoi Oy:
SYKE
Professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 740 1708, [email protected]
Projektipäällikkö Jyrki Tenhunen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 807, [email protected]
Uusikaupunki
Kaupunginjohtaja Kari Koski, puh. 0500 757 567,
[email protected] ja konsultti Reijo Laine, puh. 0400 406
044, [email protected]
Mynämäki
Kunnanjohtaja Seija Österberg, puh. 044 783 7300, [email protected]
Padasjoki
Kunnanjohtaja Heikki Jaakkola, puh. 040 580 5410 ja ympäristösihteeri Maria Virtanen, puh. 040 589 1864, [email protected]
Kuhmoinen
Kunnanjohtaja Anne Heusala, puh. 040 718 5959 ja Maria Virtanen, puh. 040 589 1864, [email protected]
Parikkala
Kunnanjohtaja Hans Olander, puh. 044 781 1250 ja elinkeinojohtaja Aune
Ritola-Grahn, puh. 044 781 1266, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1