Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Vesitilanne tammikuun lopussa 2009: Lunta, jäätä ja routaa keskimääräistä vähemmän, Saimaan ja Päijänteen pinnat edelleen korkealla

Suomen ympäristökeskus

Vesitilanne tammikuun lopussa 2009: Lunta, jäätä ja routaa keskimääräistä vähemmän, Saimaan ja Päijänteen pinnat edelleen korkealla

Julkaistu: 02.02.2009 klo 13:14
Julkaisija: Suomen ympäristökeskus

Tammikuu oli hieman tavanomaista leudompi. Kuukauden aikana satoi keskimääräistä vähemmän. Lumen vesiarvo oli maan etelä- ja keskiosassa tavanomaista pienempi, pohjoisessa keskimääräisen tuntumassa. Vuoden alussa pinta- ja pohjavedenpinnat olivat suuressa osassa maata korkealla sateisen loppuvuoden jäljiltä.

Tammikuu oli hieman tavanomaista leudompi. Kuukauden aikana satoi keskimääräistä vähemmän. Lumen vesiarvo oli maan etelä- ja keskiosassa tavanomaista pienempi, pohjoisessa keskimääräisen tuntumassa. Vuoden alussa pinta- ja pohjavedenpinnat olivat suuressa osassa maata korkealla sateisen loppuvuoden jäljiltä. Vesistöjen vedenkorkeudet laskivat tammikuussa monin paikoin ajankohdalle tyypilliseen tapaan, mutta ovat siitä huolimatta monin paikoin selvästi keskiarvoa ylempänä. Pohjaveden pinnat ovat korkealla koko maassa. Routaa on ajankohtaan nähden hyvin vähän koko maassa. Järvijäät ovat maan etelä- ja keskiosassa ajankohdan keskiarvoa ohuempia.

Sadanta

Tammikuussa satoi pääosin keskimääräistä vähemmän. Sadanta oli yleisesti 10-50 mm. Eniten satoi maan itäosassa, jossa sademäärät olivat lähellä tammikuun keskimääräisiä. Pohjois-Lapissa satoi vähiten, ja siellä sadanta jäi alle puoleen keskiarvosta.

Lumen vesiarvo

Tammikuun alkupuoli oli lumeton tai vähäluminen maan etelä- ja länsirannikolla. Maan etelä- ja keskiosassa satoi 22.-23. tammikuuta runsaasti lunta ja kuukauden päättyessä lunta oli koko maassa. Lumen vesiarvo oli Kainuusta Lappiin ulottuvalla alueella pääosin 80-150 mm (kg/m2), muualla alle 80 mm. Maan etelä- ja keskiosassa lumen vesiarvo oli selvästi ajankohdan keskimääräistä pienempi, mutta pohjoisessa se vaihteli keskimääräisen molemmin puolin.

Katso kartta:

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Vuoden alussa vedenpinnat olivat suuressa osassa maata korkealla sateisen loppuvuoden jäljiltä. Vedenkorkeudet laskivat tammikuussa monin paikoin ajankohdalle tyypilliseen tapaan, mutta silti pinnat olivat kuukauden päättyessä monin paikoin keskiarvoa korkeammalla. Suur-Saimaan vedenpinta pysyi tammikuun ajan lähes samoissa lukemissa, nousua tuli vain pari senttiä. Tammikuun lopussa Saimaan pinta oli lähes 80 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Myös Päijänteen pinta pysyi tammikuussa suunnilleen entisissä lukemissa ja oli kuukauden lopussa noin 50 cm keskiarvoa ylempänä. Päävesistöjen virtaamat olivat tavallista suurempia. Vuoksen keskivirtaama oli yli kolmanneksen keskimääräistä suurempi, Kymijoen yli puolitoistakertainen. Rannikon pienissä joissa tammikuun vedenkorkeudet ja virtaamat olivat pääosin ajankohdalle tyypillisiä.

Katso kartta:

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnat olivat suuressa osin maata 10-50 cm yli ajankohdan keskimääräisen. Vuodenaikaan nähden korkeat lukemat johtuivat runsassateisesta syksystä ja alkutalvesta. Kostea maaperä täydentää pohjavesivarantoja vielä koko talvikauden, joten pinnankorkeuden lasku jäänee tavanomaista pienemmäksi.

Katso kartta:

Routa

Routaa oli tammikuussa hyvin vähän koko maassa. Itä- ja Pohjois-Suomessa paksu lumipeite ja kostea maaperä ovat estäneet routakerroksen ajankohdalle tyypillisen kasvamisen. Kostea maa sekä leudot kelit ovat ehkäisseet roudan muodostumista myös suuressa osassa Etelä- ja Länsi-Suomea.

Jäänpaksuus

Vuodenvaihteessa alkanut kova pakkanen jäädytti järviä maan eteläosaa myöten. Tammikuun 10. päivään mennessä lähes kaikki järvet olivat saaneet jääpeitteen. Jäänpaksuudet kasvoivat vuodenvaihteesta tammikuun 10. päivään keskimäärin 5-20 cm, eniten etelässä, sillä siellä järvillä ei ollut lumipeitettä. Kuukauden loppupuolella jäät vahvenivat vain hieman. Kuukauden päättyessä järvien jäänpaksuus oli Lapissa 45-60 cm ja muualla 25-50 cm. Päijänteen Tehinselälle ei vieläkään päästy mittaamaan ohuiden jäiden vuoksi. Tornionjoessa jäätä oli jopa 65 senttiä. Jäät olivat yleisesti 5-15 cm ajankohdan keskiarvoa ohuempia maan etelä- ja keskiosassa, Lapissa lähellä ajankohdan keskipaksuuksia.

Ennuste

Sään on ennustettu pysyvät pakkasen puolella koko maassa ainakin helmikuun alussa, joten virtaamat pysyvät lähiviikkoina pieninä ja vedenkorkeudet pääosin laskevat. Myös lunta kertyy helmikuun alussa lisää koko maahan.

Ennusteen mukaan Saimaan lähes 80 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla oleva pinta pysyy seuraavan viikon tai kaksi suunnilleen nykyisellä tasolla. Todennäköisesti vedenpinta kääntyy laskuun helmikuun aikana ja kevään tulvahuippu jäänee käynnissä olevien lisäjuoksutusten ansiosta nykyistä vedenkorkeutta alemmaksi. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos lopputalvi on hyvin leuto ja sateinen. Pielisen vedenkorkeus alenee helmikuun loppuun mennessä 20-30 cm ja Kallaveden 10-15 cm, ellei sää ole poikkeuksellisen lauha.

Päijänteen 50 cm keskimääräistä korkeammalla oleva vedenpinta on juuri kääntynyt hitaaseen laskuun. Nykyisellä juoksutuksella laskua kertynee helmikuun loppuun mennessä 15-25 cm. Kymijoen virtaama pysynee selvästi tavanomaista suurempana koko talven, vaikka aleneekin hieman helmikuussa. Myös Kymijoen vesistön muiden suurten järvien pinnankorkeudet laskevat helmikuussa.

Kokemäenjoen virtaama on vain hieman ajankohdan keskitasoa suurempi ja virtaama pysyy lähiviikkoina lähellä nykyisiä lukemia. Edelleen melko korkealla olevien Kokemäenjoen vesistöalueen luonnontilaisten järvien pintojen lasku jatkuu helmikuussa, jollei sää ole poikkeuksellisen leuto.

Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla jokien virtaamat ovat jo pienentyneet ajankohdalle tavanomaisiin pieniin arvoihin ja pysyvät yhä pieninä helmikuun alussa. Suurten järvien pinnat ovat monin paikoin yhä ajankohtaan nähden korkealla, mutta laskevat edelleen helmikuussa.

Oulujoen virtaama pysynee lähiviikkoina lähellä nykyisiä arvoja, riippuen Oulujärven juoksutuksista. Oulujärven vedenkorkeuden on ennustettu laskevan helmikuun loppuun mennessä 30-50 cm. Lapissa vesitilanne jatkuu helmikuussa ajankohtaan nähden melko tavanomaisena. Inarijärven vedenkorkeus laskee helmikuussa noin 20 cm.

Lisätietoja

Vesitilanne yleensä

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi ja routa

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 740 2549, etunimi.kirjain.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]

Tutkija Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Ari Koistinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 861 7724, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs