Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Vesitilanne marraskuun lopussa 2008: Järvien pinnat paikoin poikkeuksellisen korkealla maan etelä- ja keskiosassa, lumen sulaminen nostaa virtaamia rannikolla

Suomen ympäristökeskus

Vesitilanne marraskuun lopussa 2008: Järvien pinnat paikoin poikkeuksellisen korkealla maan etelä- ja keskiosassa, lumen sulaminen nostaa virtaamia rannikolla

Julkaistu: 01.12.2008 klo 16:56
Julkaisija: Suomen ympäristökeskus

Marraskuu oli keskimääräistä leudompi ja sateisempi. Kuukauden loppupuolella lunta pyrytti koko maahan, mutta lauha sää sulatti lunta viimeisellä viikolla etenkin rannikolla.

Marraskuu oli keskimääräistä leudompi ja sateisempi. Kuukauden loppupuolella lunta pyrytti koko maahan, mutta lauha sää sulatti lunta viimeisellä viikolla etenkin rannikolla. Järvien vedenpinnat nousivat maan etelä- ja keskiosassa sateiden myötä, mutta Lapissa talven tulo käänsi vedenkorkeudet hitaaseen laskuun. Maan etelä- ja keskiosassa järvien pinnat ovat paikoin poikkeuksellisen ylhäällä ja päävesistöjen virtaamat suuria. Etelä-Suomessa järvien pinnat nousevat vielä joulukuussa. Myös pohjaveden pinnat ovat suuressa osassa maata selvästi keskiarvon yläpuolella. Lapissa routaa oli paikoitellen marraskuussa. Kuukauden päättyessä jäätä oli mitattavaksi asti lähinnä vain Lapissa, ja sielläkin keskimääräistä vähemmän.

Sadanta

Marraskuussa satoi lähes koko maassa keskimääräistä enemmän. Maan etelä- ja keskiosassa satoi pääosin 50-110 mm ja pohjoisosassa 40-80 mm. Kuukauden sadanta oli yleisesti 120-160 % keskimääräisestä. Sateisimmat alueet olivat maan etelä- ja itäosa. Kuluvan vuoden aikana on satanut jo lähes koko maassa selvästi vuoden keskimääräistä sademäärää enemmän.

Lumen vesiarvo

Marraskuun alussa lunta oli ohuelti lähinnä vain maan pohjoisosassa. Sankka pyry 23. päivänä toi 5-30 cm lumipeitteen eri puolille maata. Kuukauden viimeisellä viikolla lauhtunut sää sulatti lumet maan etelä- ja länsirannikolta. Marraskuun päättyessä lumen vesiarvo oli maan pohjoisosassa 20-70 mm (kg/m2) ja maan etelä- ja keskiosassa alle 30 mm.

Katso kartta:
Lumikuorma ja jäänpaksuus marraskuussa 2008.GIF

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Jo marraskuun alussa vedenpinnat olivat korkealla koko maassa sateisen kesän ja syksyn jäljiltä. Lapissa talven tulo käänsi vedenpinnat hitaaseen laskuun marraskuun aikana. Maan etelä- ja keskiosan sekä Oulujoen vesistön suurissa järvissä vedenpinnat sitä vastoin nousivat vielä marraskuun sateiden myötä. Näillä alueilla useiden luonnontilaisten järvien pinnat ovat nyt ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla ja paikoin ollaan jopa lähellä ajankohdan ennätyksiä. Saimaalla aloitettiin marraskuun puolivälissä lisäjuoksutukset vedenpinnan nousun hillitsemiseksi. Kallavedellä vedenpinta on jo lähes säännöstelyrajan tuntumassa. Juoksutusta Päijänteestä Kymijokeen lisättiin; nyt se on miltei kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon nähden. Myös Kokemäenjoen virtaama on yli kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Päävesistöissä virtasi vettä runsaasti. Rannikon pienien jokien virtaamat olivat myös keskimääräistä suurempia. Etelä- ja länsirannikon jokien virtaamat kääntyivät nousuun kuukauden loppupäivinä lumien sulaessa.

Katso kartta:
Järvien ja jokien vesitilanne marraskuussa 2008.GIF

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnat olivat marraskuun puolivälissä suuressa osassa maata 5-50 cm yli ajankohdan keskiarvon. Keski-Suomessa pinnankorkeudet olivat paikoitellen jopa 60 cm yli ajankohdan keskimääräisen. Pohjois-Suomessa pohjavedenpinnat ovat kääntyneet vuodenajalle tyypillisesti laskuun.
Katso kartta:
Pienten pohjavesimuodostumien vesitilanne marraskuussa 2008.GIF

Routa

Lapissa on kuukauden puolivälin jälkeen esiintynyt routaa paikoitellen. Muualla maassa hyvin kostea maaperä estää roudan muodostumisen. Vasta pitkäkestoinen pakkaskausi edesauttaisi maan jäätymistä.

Jäätilanne

Lapin suurehkot järvet jäätyivät marraskuun puoliväliin mennessä. Inarijärven suurilla selillä on vielä paikoin sulaa, vaikka lahdissa ja vuonoissa jäätä onkin. Järvien jäätyminen oli Lapissa noin viikon keskimääräistä myöhempi. Marraskuun pakkaset jäädyttivät pieniä järviä myös muualla maassa. Kuukauden päättyessä jäätä päästiin mittaamaan vain Lapissa. Siellä sitä oli 10-25 cm. Jäät ovat keskimääräistä ohuempia, mutta paksumpia kuin vuosi sitten samaan aikaan. SYKE varoittaa heikoista jäistä. Jäälle ei pidä mennä, sillä vaikka rannan tuntumassa olisikin jäätä reilusti, voi se kauempana selällä olla hyvin ohutta tai jopa sulaa. Maan etelä- ja keskiosan suuret ja keskikokoiset järvet ovat vielä jäättömiä; vedet ovat kuitenkin alle 4-asteisia.

Ennuste

Lämmin sää sulattaa lunta ja kasvattaa virtaamia Etelä- ja Keski-Suomessa joulukuun alussa. Suurimmiksi virtaamat nousevat Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkovesistöissä ja toisaalta suurissa joissa Kokemäenjoessa ja Kymijoessa. Joulukuun alkupäiville osuvat virtaamahuiput ovat ennusteen mukaan samaa suuruusluokkaa kuin marraskuun puolivälin suurimmat virtaamat ja paikallinen tulviminen on mahdollista tulvaherkillä alueilla. Myös Etelä-Suomen järvien pinnat nousevat joulukuun alussa.

Suurista järvistä korkealla olevat Saimaan ja Päijänteen vedenpinnat jatkavat nousuaan ainakin joulukuun puoliväliin saakka runsaista juoksutuksista huolimatta. Saimaa ja Päijänne nousevat joulukuun puoliväliin mennessä noin 10-15 cm. Ennusteen mukaan Saimaan ja Päijänteen vedenkorkeudet pysyvät ajankohtaan nähden korkealla vielä pitkään; Saimaa suurella todennäköisyydellä ensi kesään saakka. Sateiden lisäksi Päijänteen pinnankorkeuteen vaikuttavat myös juoksutuspäätökset ja Saimaalla mahdolliset uudet päätökset lisäjuoksutuksista. Vuoksen vesistössä Pielisen ja Kallaveden pintojen nousu on pysähtymässä joulukuun puoleenväliin mennessä. Myös Kymijoen vesistössä Päijännettä lukuun ottamatta muiden suurten järvien pinnankorkeuksien nousu pysähtyy tai hidastuu joulukuun alussa. Päijänteen ja Saimaan suurten juoksutusten takia virtaamat Kymijoessa ja Vuoksessa pysyvät lähiviikot hyvin suurina.

Kokemäenjoen virtaama kasvaa lähipäivinä lumen sulaessa ja on suurimmillaan 2-3.12. Tämän hetken ennusteen mukaan virtaama on lähellä marraskuun puolivälin huippuvirtaamaa, eli rantapellot saattavat tulvia Huittisissa. Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat nousussa Kyrösjärveä lukuunottamatta. Kun tulvatilanne jokiosalla helpottaa, pyritään säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia joulukuun mittaan laskemaan. Kokemäenjoen suurten luonnontilaisten järvien Mallasveden, Längelmäveden, Hauhon Iso-Roineen ja Tarjanteen pinnankorkeudet nousevat todennäköisesti joulukuun puoliväliin mennessä 5-10 cm.

Pohjanmaan jokien virtaamat kasvavat hieman lämpimän sään myötä, mutta nousu jäänee vähäiseksi ja Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla virtaamat eivät välttämättä kasva lainkaan. Pohjanmaan järvien pinnat pysyvät joulukuussa nykytasollaan tai laskevat.

Oulujoen virtaama pysyy lähiviikkoina nykyisellään eli tavanomaista suurempana tai laskee hieman. Oulujärven pinta laskenee joulukuussa. Sotkamon reitin korkealle nousseiden luonnontilaisten järvien pintojen lasku jatkuu myös talven tulon myötä. Lapissa virtaamien lasku jatkuu. Inarijärven vedenkorkeus laskee joulukuussa noin 10-15 cm.

Lisätietoja

Vesitilanne yleensä

Erikoistutkija Marja Reuna, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 0400 148 542, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi ja routa

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 740 2549, etunimi.kirjain.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]

Tutkija Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 861 7743, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Ari Koistinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 861 7724, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs