Vesitilanne helmikuun lopussa 2009: Lumi- ja jääpeite sekä routakerros paksunivat helmikuussa, lunta ja jäätä silti monin paikoin tavallista vähemmän

Helmikuu oli lämpöoloiltaan pääosin lähellä tavanomaista. Myös kuukauden sadanta vaihteli keskiarvon molemmin puolin. Lumikuorma kasvoi koko maassa. Sekä vesistöjen vedenpinnat että pohjaveden korkeudet laskivat talvelle tyypilliseen tapaan. Silti vedenkorkeudet ovat edelleen yleisesti keskimääräistä korkeammalla.

• Sadanta
• Lumen vesiarvo
• Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
• Pohjaveden korkeus
• Routa
• Jäänpaksuus
• Ennuste

Helmikuu oli lämpöoloiltaan pääosin lähellä tavanomaista. Myös kuukauden sadanta vaihteli keskiarvon molemmin puolin. Lumikuorma kasvoi koko maassa. Sekä vesistöjen vedenpinnat että pohjaveden korkeudet laskivat talvelle tyypilliseen tapaan. Silti vedenkorkeudet ovat edelleen yleisesti keskimääräistä korkeammalla. Saimaan pinta on helmikuun hienoisesta laskusta huolimatta ajankohtaan nähden harvinaisen korkealla. Roudan paksuus ja jääpeite vahvistuivat pakkasten myötä. Kuukauden päättyessä lunta ja jäätä oli silti monin paikoin ajankohdan keskimääräistä vähemmän.

Sadanta

Helmikuun sadanta vaihteli keskiarvon molemmin puolin. Sadanta oli yleisesti 15-50 mm. Eniten satoi Oulun läänissä sekä Etelä-Lapissa ja vähiten maan etelärannikolla sekä paikoin Pohjois-Lapissa. Sateet tulivat pääosin lumena koko maassa.

Lumen vesiarvo

Helmikuun alussa lunta oli koko maassa. Lumikuorma kasvoi kuukauden mittaan talvisen sään myötä. Kuukauden päättyessä lumen vesiarvo oli maan pohjoisosassa 80-200 mm (kg/m²), maan keskiosassa pääosin 40-80 mm ja maan etelä- ja länsiosassa alle 40 mm. Pohjois-Suomessa lunta oli ajankohtaan keskimääräisesti, mutta etelä- ja keskiosassa tavallista vähemmän.

Katso kartta:

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Vesistöjen vedenkorkeudet laskivat helmikuussa talvelle tyypilliseen tapaan. Laskusta huolimatta järvien pinnat olivat monin paikoin ajankohtaan nähden korkealla, etenkin maan itä- ja pohjoisosassa. Saimaan pinta laski helmikuussa muutamilla senteillä, mutta oli silti edelleen noin 80 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Helmikuun tavanomaiseen korkeuteen nähden Saimaan pinta on harvinaisen korkealla. Myös Päijänteen pinta on edelleen selvästi keskiarvoa ylempänä, vaikka onkin laskenut kuukauden aikana noin 25 sentillä. Myös Kainuun järvien pinnat ovat selvästi keskiarvoa ylempänä. Päävesistöjen virtaamat olivat helmikuussa keskimääräistä suurempia. Etelä- ja länsirannikon pienissä joissa virtaamat olivat pääosin talvelle tyypillisissä pienissä lukemissa.

Katso kartta:

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnat olivat laskussa talvelle tyypilliseen tapaan. Ne olivat kuitenkin suuressa osin maata 15-40 cm yli ajankohdan keskimääräisen. Pohjois-Suomessa lukemat olivat 10-25 cm yli ajankohdan keskiarvon. Etelä- ja Keski-Suomessa ylitys oli noin 20-45 cm.

Katso kartta:

Routa

Pitkä pakkasjakso kasvatti roudan paksuutta maaperässä. Etelä- ja Keski-Suomessa routakerroksen paksuus on 10-30 cm, joka vastaa ajankohdan keskimääräistä paksuutta. Kaakkois-Suomessa routaa on 5-10 cm keskimääräistä vähemmän. Pohjanmaalla, Itä-Suomessa ja Kainuussa routakerros on 5-30 cm, joka on 5-15 cm alle ajankohdan keskimääräisen. Lapissa routaa on 30-60 cm. Etelä-Lapissa sitä on 5-10 cm ja Pohjois-Lapissa 10-60 cm ajankohdan keskiarvoa ohuemmin.

Jäänpaksuus

Vesistöjen jäänpaksuudet kasvoivat helmikuun pakkasten myötä. Jäät vahvenivat keskimäärin 5-10 cm. Helmikuun päättyessä jäänpaksuus oli maan etelä- ja keskiosassa ja Oulun läänissä 30-60 cm ja Lapissa 60-80 cm. Lukemat ovat suuressa osassa maata 5-15 cm ajankohdan keskiarvoa pienempiä myöhäisestä jäätymisestä ja lauhasta alkutalvesta johtuen. Lapissa jäänpaksuudet vaihtelevat keskimääräisen molemmin puolin.

Ennuste

Sään on ennustettu pysyvät pääosin pakkasen puolella koko maassa ainakin maaliskuun alussa. Jonkin verran sulamista tapahtuu Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta virtaamat pysyvät lähiviikkoina pieninä ja vedenkorkeudet pääosin laskevat. Lunta kertyy maaliskuun alussa lisää koko maahan.

Ennusteen mukaan Saimaan noin 80 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla oleva pinta laskee maaliskuun aikana 5-15 senttiä. Todennäköisesti kevään tulvahuippu on käynnissä olevien lisäjuoksutusten ansiosta nykyistä vedenkorkeutta alempana. Lisäjuoksutusten odotetaan jatkuvan kesään saakka. Pielisen vedenkorkeus alenee maaliskuun loppuun mennessä 30-40 cm ja Kallaveden 10-15 cm, ellei sää ole poikkeuksellisen lauha.

Päijänteen 40 cm keskimääräistä korkeammalla oleva vedenpinta jatkaa laskuaan. Nykyisellä juoksutuksella laskua kertynee maaliskuun loppuun mennessä 25-35 cm. Kymijoen virtaama pysynee selvästi tavanomaista suurempana lopputalven, vaikka aleneekin hieman maaliskuussa. Myös Kymijoen vesistön muiden suurten järvien pinnankorkeudet laskevat maaliskuussa.

Kokemäenjoen virtaama on vain hieman ajankohdan keskitasoa suurempi ja virtaama pysyy lähiviikkoina lähellä nykyisiä lukemia. Edelleen melko korkealla olevien Kokemäenjoen vesistöalueen luonnontilaisten järvien pintojen lasku jatkuu maaliskuussa, jollei sää ole poikkeuksellisen leuto.

Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla jokien virtaamat ovat jo pienentyneet ajankohdalle tavanomaisiin pieniin arvoihin ja pysyvät yhä pieninä maaliskuun alussa. Pohjanmaan suurten järvien pinnat ovat monin paikoin yhä ajankohtaan nähden korkealla, mutta laskussa edelleen maaliskuussa.

Oulujoen virtaama pysynee lähiviikkoina lähellä nykyisiä arvoja, riippuen Oulujärven juoksutuksista. Oulujärven vedenkorkeuden on ennustettu laskevan maaliskuun loppuun mennessä 30-40 cm. Lapissa vesitilanne jatkuu maaliskuussa ajankohtaan nähden melko tavanomaisena. Inarijärven vedenkorkeus laskee maaliskuussa noin 20 cm.

Lisätietoja

Vesitilanne yleensä

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 0400 148 541, [email protected]

Hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 831 9165, [email protected]

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 561 5533, [email protected]

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 0400 148 603, [email protected]

Pohjavesi ja routa

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 740 2549, [email protected] [risto.p.makinen]

Vesistöennusteet

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 561 5533, [email protected]

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 861 7743, [email protected]

Vanhempi tutkija Ari Koistinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 861 7724, [email protected]