Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Vesitilanne heinäkuun lopussa 2010: Järvivedet poikkeuksellisen lämpimiä, Pohjois-Lapissa runsaat sateet nostivat vedenpintoja

Suomen ympäristökeskus

Vesitilanne heinäkuun lopussa 2010: Järvivedet poikkeuksellisen lämpimiä, Pohjois-Lapissa runsaat sateet nostivat vedenpintoja

Julkaistu: 02.08.2010 klo 13:38
Julkaisija: Suomen ympäristökeskus

Heinäkuu oli Lappia lukuun ottamatta poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden sadanta oli maan etelä- ja keskiosassa selvästi tavallista pienempi. Pohjois-Lapissa satoi taas hyvin runsaasti, paikoin poikkeuksellisen paljon. Järvien pinnat laskivat suuressa osassa maata. Lapissa runsassateisilla alueilla vedet kuitenkin nousivat. Myös pohjaveden korkeudet alenivat suurimmassa osassa maata. Rannikon pienten jokien virtaamat olivat niukkoja ja päävesistöjen virtaamat yleisesti ajankohdalle tavanomaisia. Helteiden myötä järvivedet olivat maan etelä- ja keskiosassa koko heinäkuun ajan selvästi keskiarvoa lämpimämpiä ja vesistöistä haihtui runsaasti. Kuukauden päättyessä pintavedet olivat poikkeuksellisen lämpimiä maan etelä- ja keskiosassa.

 

 Heinäkuu oli Lappia lukuun ottamatta poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden sadanta oli maan etelä- ja keskiosassa selvästi tavallista pienempi. Pohjois-Lapissa satoi taas hyvin runsaasti, paikoin poikkeuksellisen paljon. Järvien pinnat laskivat suuressa osassa maata. Lapissa runsassateisilla alueilla vedet kuitenkin nousivat. Myös pohjaveden korkeudet alenivat suurimmassa osassa maata. Rannikon pienten jokien virtaamat olivat niukkoja ja päävesistöjen virtaamat yleisesti ajankohdalle tavanomaisia. Helteiden myötä järvivedet olivat maan etelä- ja keskiosassa koko heinäkuun ajan selvästi keskiarvoa lämpimämpiä ja vesistöistä haihtui runsaasti. Kuukauden päättyessä pintavedet olivat poikkeuksellisen lämpimiä maan etelä- ja keskiosassa.

Sadanta

Heinäkuussa satoi maan etelä- ja keskiosassa niukasti, mutta Pohjois-Lapissa hyvin runsaasti. Suuri osa kuukauden sateista saatiin ukkoskuuroissa. Sadanta vaihteli maan etelä- ja itäosan alle 30 millistä Pohjois-Lapin 140 milliin. Maan itäosassa satoi monin paikoin vain alle puolet kuukauden keskimääräisestä. Pohjois-Lapissa satoi puolestaan kaksinkertaisesti tavanomaiseen heinäkuuhun nähden. Heinäkuun aluesadanta Paatsjoen vesistössä (Inari) oli jopa poikkeuksellisen suuri, 124 mm. Ennätys 1920-luvulla alkaneella mittausjaksolla on 140 mm vuodelta 1940.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Järvien pinnat laskivat suuressa osassa maata runsaan haihdunnan ja vähäisten sateiden vuoksi. Lapissa vedenpinnat kuitenkin nousivat monin paikoin sateiden myötä. Inarijärven pinta kohosi poikkeuksellisten suurten sateiden myötä varsin korkealle. Myös Lokan ja Porttipahdan altaiden pinnat nousivat selvästi. Kuukauden päättyessä vedenpinnat olivat maan etelä- ja keskiosassa pääosin hieman ajankohdan keskimääräistä alempana tai sen tuntumassa, mutta Lapissa monin paikoin sitä ylempänä. Päävesistöjen kuukauden keskivirtaamat olivat yleisesti lähellä ajankohdan keskimääräistä. Kokemäenjoessa virtaama oli kuitenkin selvästi tavanomaista pienempi. Rannikon pienissä joissa virtaamat olivat niukkoja. Pohjois-Lapin joissa sateet nostivat virtaamia etenkin kuukauden loppupuolella.

Katso kartta:

Järvien ja jokien vesitilanne heinäkuussa 2010.gif

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnat laskivat suurimmassa osassa maata ajankohdalle tyypilliseen tapaan. Pinnankorkeudet olivat kuukauden loppupuolella lähes koko maassa 5–25 cm alle keskimääräisen. Poikkeuksina olivat muutamat alueet Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Suomi, jossa viileä sää ja runsaat sateet ovat hillinneet pohjaveden pintojen laskua. Pohjaveden korkeudet ovat näillä alueilla hieman yli keskimääräisen.

Katso kartta:

Pienten pohjavesimuodostumien vesitilanne heinäkuussa 2010.gif

Pintaveden lämpötila

Helteiden myötä pintaveden lämpötilat olivat koko heinäkuun ajan selvästi keskiarvoa ylempiä Lappia lukuun ottamatta. Lämpötilat lähtivät nousuun kuukauden alussa, ja olivat huipussaan heinäkuun puolivälin paikkeilla. Tuolloin yli 25 asteen lukemia mitattiin maan eteläosassa monin paikoin. Muutamilla havaintopaikoilla rikottiin lämpötilaennätys, mutta kaikkien aikojen ennätykseen ei kuitenkaan ylletty. Sittemmin vedet jäähtyivät hetkellisesti, mutta lämpenivät taas uudelleen kuukauden lopulla. Kuukauden päättyessä pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa sekä entisessä Oulun läänissä 20–25 astetta ja Lapissa 12–20 astetta. Maan etelä- ja keskiosassa lukemat olivat yleisesti 2–4 astetta ajankohdan keskiarvon yläpuolella eli poikkeuksellisen korkeita. Lapissa oltiin lähellä tyypillisiä arvoja koko kuukauden ajan. Heinä-elokuun vaihteessa veden lämpötilat kääntyivät taas laskuun.

Katso kartta:

Veden lämpötila heinäkuussa 2010.gif

Haihdunta

Poikkeuksellisen hellesään myötä vesistöistä haihtui heinäkuussa erittäin runsaasti, jopa noin 200 mm. Maan etelä- ja keskiosassa maahaihduntaa rajoitti paikoin maaperän ja kasvuston kuivuus. Lapissa viileämpi sää ja sateet pitivät haihdunnan pienempänä.

Ennuste

Useimpien järvien vedenpinnat jatkavat laskuaan, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Ilman runsaita sateita jokien virtaamat pysyvät vähäisinä.

 

Maan etelä- ja keskiosan suurimpien järvien Päijänteen, Saimaan, Pielisen, Kallaveden ja Keiteleen vedenpintojen ennustetaan alenevan elokuun loppuun mennessä 10–15 cm. Tällöin Saimaan pinta olisi 15–20 cm keskimääräistä alempana, Päijänne, Pielinen ja Kallavesi taas lähellä ajankohdan keskiarvoa. Keiteleen vedenkorkeus pysynee noin 15 cm keskitasoa alempana, jos elokuun sademäärä on lähellä keskimääräistä.

 

Säännöstellyissä järvissä juoksutuspäätökset vaikuttavat järvien vedenkorkeuksiin ja alapuolisten jokien virtaamiin. Esimerkiksi Lapin suurten tekoaltaiden Lokan ja Porttipahdan pinnat jatkanevat nousuaan alkutalveen saakka normaalin säännöstelykäytännön mukaisesti. Kokemäenjoen vesistössä Näsijärven pinta pidetään kesän ajan selvästi tavanomaista alempana Tammerkosken rakennustöiden vuoksi.

 

Heinäkuun poikkeuksellisen runsaiden sateiden myötä varsin korkealle noussut Inarijärven vedenpinta kääntynee elokuun alkupuolella laskuun Kaitakosken suuren juoksutuksen ansiosta.

Lisätietoja

Vesitilanne yleensä

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 Hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,

puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,

puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet

Vanhempi tutkija Ari Koistinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 861 7724 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs