Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Vedenpinta Saimaalla edelleen korkealla

Vedenpinta Saimaalla edelleen korkealla

Julkaistu: 21.04.2009 klo 12:05
Julkaisija:

Saimaan vedenpinnan korkeus oli huhtikuun 20. päivänä NN+ 76,26 m, joka on lähes +70 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Saimaan vedenkorkeus on ollut laskussa helmikuun lopusta lähtien. Vedenpinta on laskenut tähän mennessä 25 cm ja laskun ennustetaan jatkuvan vielä huhtikuun aikana.

Saimaan vedenpinnan korkeus oli huhtikuun 20. päivänä NN+ 76,26 m, joka on lähes +70 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Saimaan vedenkorkeus on ollut laskussa helmikuun lopusta lähtien. Vedenpinta on laskenut tähän mennessä 25 cm ja laskun ennustetaan jatkuvan vielä huhtikuun aikana. Huhtikuun lopussa vedenkorkeuden ennustetaan olevan 5-10 cm nykyistä vedenkorkeutta alempana, kun juoksutus pidetään 800 m3/s. Vedenkorkeus saattaa kuitenkin kääntyä vielä toukokuun aikana nousuun, mikäli kevät on tavallista sateisempi.

Vuoksen vesistön muiden suurimpien järvien ennustetaan lähtevän lumien sulamisen myötä nousuun huhtikuun lopulla. Pielisen (+26 cm), Kallaveden (+ 8 cm) vedenpinnat ovat lähestyneet talven kuluessa keskimääräisiä vedenkorkeuslukemia mm. suurten juoksutusten ansiosta. Kallavesi ja Pielinen saavuttavat viimeisimmän ennusteen mukaan maksimivedenkorkeuden toukokuun lopulla.

Mäntyharjun reitillä Kyyvedellä vedenpinta on ajankohtaan nähden +3 cm ja Puulalla +13 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Myös monissa pienemmissä järvissä vedenpinnat ovat keskiarvon yläpuolella. Järvien pintojen lasku on pysähtynyt ja myös ne kääntynevät nousuun huhtikuun lopulla. Ennusteen mukaan alkukesällä ollaan lähellä tavanomaisia pinnankorkeuksia. Sään lisäksi Puulan juoksutuspäätökset vaikuttavat asiaan. Juoksutus Kissakoskesta on vajaat 40 m3/s, kun ajankohdan keskimääräinen arvo on noin 30 m3/s.

Järvien vedenkorkeudet

Seuraavassa kuvassa on esitetty jatkuvasti havaittavien järvien nykyisten vedenkorkeuksien poikkeamat senttimetreinä pitkäaikaisesta keskiarvosta. Suluissa oleva luku kertoo poikkeaman viimevuotisesta vastaavan ajan vedenkorkeudesta. Tiedot ovat pääosin aikaväliltä 19.4.-20.4.2009.

Tietoja kartan järvien ominaisuuksista

Synsiä on pienehkön valuma-alueen keskivaiheilla sijaitseva Puulaan laskeva, valuma-alueen kokoon nähden melko suuri järvi (19 km2).

Kyyvesi on pinta-alaltaan yli 1000 km2:n valuma-alueen suuri, alin allas. Järven pinta-ala on n. 130 km2. Kyyvesi sijaitsee Mäntyharjun reitin latvaosassa.

Puula, jonka pinta-ala 332 km2, on Kissakosken padolla säännöstelty suurjärvi Mäntyharjun reitillä. Puulaan laskee muun muassa Kyyvesi.

Vahvajärvi on allas, johon Puulan vedet purkautuvat ja missä virtaaman vaihtelut voivat aiheuttaa suurehkoja vedenkorkeusvaihteluja. Hirvensalmella sijaitsevan järven pinta-ala 14 km2.

Lahnavesi sijaitsee Mäntyharjun reitin keskiosassa. Mäntyharjulla sijaitsevan järven pinta-ala on 13 km2.

Kermajärvi on Kallaveden vesien itäisen haaran ja säännöstellyn Juojärven reitin vedet vastaanottava suuri allas Saimaan yläpuolella. Järvi on kooltaan 85 km2.

Haukivesi on Savonlinnan salmien padotuksen vuoksi useimmissa tilanteissa hieman alapuolisia Saimaan osia ylempänä oleva Saimaan allas (560 km2). Haukiveteen laskevat pohjoisesta Kallaveden ja idästä Oriveden-Pyhäselän alueilta tulevat vedet.

Saimaa on suurikokoisen Vuoksen vesistöalueen (yli 60 000 km2) alaosassa sijaitseva keskusallas. Saimaan vedenpintaa säädellään muun muassa Imatran voimalaitospatojen avulla Saimaan juoksutussäännön mukaisesti.

Maavesi on melko suuren valuma-alueen säännöstelty järvi, mikä saa sen käyttäytymään jossain määrin luonnontilaisista vesistöistä poiketen. Järvi sijaitsee Pieksämäen ja Joroisten rajalla. Järven koko on 32 km2.

Ylä-Enonvesi on kalanviljelyn tarpeisiin säännöstelty, vesistöalueensa alin allas Enonkoskella. Järvi on kooltaan 12 km2.

Suurijärvi on pieneen valuma-alueeseensa verrattuna suurikokoinen järvi (8 km2) Savonlinnan ja Kerimäen rajalla. Järven vedenpinnankorkeuteen vaikuttavat tekijät näkyvät nopeasti, koska järvi itse muodostaa suuren osan koko valuma-alueesta.

Myllylampi on Lohnajärven ja Kuhajärven välinen lampi Sulkavalla. Lammen pieni tilavuus ja siihen nähden suurehko virtaama voivat tällä paikalla saada aikaan suuria vedenkorkeuden vaihteluja.

Saimaan vesistöalueen ja Mäntyharjun reitin suurimpien järvien vesistöennusteet ja vedenkorkeudet löytyvät kuvina tämän tiedotteen lopussa olevasta linkkiluettelosta.

Talvi tavanomaista vähälumisempi

Viime syksyn aikana Vuoksen vesistössä ja Mäntyharjun reitillä satoi runsaasti, mikä kasvatti valuntoja ja järvien tulovirtaamia. Talven lumisateet jäivät sen sijaan tavanomaista vähäisemmäksi erityisesti Mäntyharjun reitillä. Lumen aluevesiarvot ovat molemmilla alueilla olleet kuluvana talvena pitkäaikaisia keskiarvoja pienempiä.

Lumien sulaminen ei ole vielä kunnolla lähtenyt vauhtiin etenkään Saimaan valuma-alueen pohjoisosissa. Eteläisemmissä osissa sulaminen on puolestaan hidastunut kylmenneiden säiden vaikutuksesta.

Pohjaveden pinnat lähellä ajankohdan keskitasoa

Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella kerätään pohjavesien korkeustietoja neljältä havaintoasemalta. Lisäksi seurannan piirissä on kaksi kaivoa. Syksyn 2008 sateet nostivat pohjaveden pintoja ajankohdan keskiarvon yläpuolelle. Pohjaveden pinnat kääntyivät talvella laskusuuntaan, kun sade tuli lumena ja routa esti veden imeytymisen maaperään. Vielä maaliskuun lopussa pohjaveden pinnat olivat lähes kaikkialla keskimääräistä ylempinä.

Huhtikuun puolivälissä pohjaveden pinnat ovat vuoden aikaan nähden usein alimmillaan. Vedenkorkeudet lähtevät nousuun viimeistään huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa lumien sulaessa. Alla on esitetty esimerkkinä Pieksämäellä sijaitsevan Pakolan kaivon vedenpinnan vaihteluita. Siellä kuten monessa muussakin kaivossa vedenpinnan lasku on tasaantunut ja lähtee lähiaikoina nousuun.

Kaivovesien riittävyyttä on vaikeaa ennustaa, mutta ainakin alkukesään saakka vesien pitäisi riittää. Loppukesän vesitilanne riippuu pääosin kesän sateista.

Pohjavesiasemien vedenkorkeudet löytyvät kuvina tämän tiedotteen lopussa olevasta linkkiluettelosta.

Linkit

Saimaan korkeus ja ennuste

Saimaan vedenkorkeus

Puulan alueen vedenkorkeudet

Mäntyharjun reitin eteläosan vedenkorkeudet

Pohjaveden korkeudet Etelä-Savossa

Saimaan juoksutussääntö

Lisätietoja

Suunnittelija Juho Kotanen, Etelä-Savon ympäristökeskus,
puh. 0400 572 215

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs