Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Vedenalaisäänien tarkkailu toi selkoa uhanalaisen pyöriäisen esiintymiseen: Itämerellä on pyöriäisiä!

Turun ammattikorkeakoulu

Vedenalaisäänien tarkkailu toi selkoa uhanalaisen pyöriäisen esiintymiseen: Itämerellä on pyöriäisiä!

Tiedote.
Julkaistu: 03.03.2014 klo 11:00
Julkaisija: Turun ammattikorkeakoulu

 

Vedenalaisääniä seurantamenetelmänä käyttävä pyöriäisten seurantahanke osoitti Itämereltä löytyvän uhanalaisia pyöriäisiä. Tieto perustuu SAMBAH-hankkeen kaksivuotiseen akustiseen seurantaan, jossa on tallennettu pyöriäisen kaikuluotausääniä. Eniten havaintoja on tehty Tanskan vesillä lounaisella Itämerellä sekä runsaasti myös Ruotsin etelärannikolla ja Saksassa. Suomen alueelta havaintoja on tehty lounaiselta avomerialueelta.

 

EU LIFE+ rahoitteisessa SAMBAH–hankkeessa (Static Acoustic Monitoring of the Baltic Sea Harbour Porpoise) on toukokuun 2011 ja huhtikuun 2013 välisenä aikana kerätty mittava akustinen aineisto.Paikkakohtaiset pyöriäishavainnot 304 tutkimuspisteeltä ja suhteelliset havaintomäärät alueittain voidaan nyt esittää kartalla. Tämä on jo enemmän, kuin pyöriäisen esiintymisestä Itämerellä on aiemmin tiedetty. Hanke siirtyy nyt analyysivaiheeseen ja aineiston tarkempi jatkokäsittely tuottaa vielä lisää tietoa.

 

Arvioita pyöriäiskannan koosta tarvitaan suojelutoimien suunnittelussa

 

Itämeren pyöriäispopulaatio on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Luokitus perustuu kuitenkin puutteelliseen tietoon ja nykyiset lukumääräarviot ovat epätarkkoja. Perinteiset kartoitusmenetelmät, kuten vesi- ja ilma-aluksia käyttävät laskennat, eivät sovi alueille, joissa eläintiheys on hyvin pieni. SAMBAH-hankkeessa otettiin käyttöön uusi menetelmä, jossa suuri määrä merenpohjaan ankkuroituja akustisia ilmaisimia on tallentanut pyöriäisen liikkumiseen, saalistukseen ja kommunikointiin käyttämiä kaikuluotausääniä.

 

Aineiston käsittelyn ensimmäisessä vaiheessa tallennetut kaikuluotausäänet muunnetaan eläintiheydeksi ja lukumääriksi sekä koko tutkimusalueelle, että maakohtaisesti. Vaikka pyöriäiset liikkuvat yli valtionrajojen, maakohtaiset runsausarviot ovat tärkeä tieto kansallisia suojelu- ja toimintasuunnitelmia laativille viranomaisille sekä EU:n habitaatti- ja meristrategiadirektiivien toimeenpanoon. Suunnitelmille on suuri tarve, jotta pyöriäisen tulevaisuus Itämeressä voidaan taata.

 

Seuraavassa analyysivaiheessa tiheysaineistoa käytetään paikkatietomallinnukseen, jonka avulla tuotetaan yksityiskohtaisemmat levinneisyyskartat ajallisesta vaihtelusta ja pyöriäisen esiintymisestä suhteessa erilaisiin ympäristötekijöihin, kuten veden suolapitoisuuteen. Näiden karttojen perusteella voidaan tunnistaa pyöriäisen tärkeimpiä elinalueita ja alueita, joissa konfliktiriski ihmistoiminnan kanssa on suurin.

 

Tiheys- ja lukumääräarviot valmistuvat kevään aikana ja elinympäristömallinnus syksyllä 2014.

 

Suomesta hankkeen toteutukseen ja rahoitukseen osallistuvat Turun ammattikorkeakoulu, ympäristöministeriö, Särkänniemen delfinaario ja WWF Suomi.

 

Lisätietoja: Olli Loisa, Turun ammattikorkeakoulu, olli.loisa@turkuamk.fi, puh. 050 598 5743

www.sambah.org

 

Pyöriäinen, Phocoena phocoena

Pyöriäinen on yksi pienimmistä hammasvalaista, pituudeltaan 1,5-1,9m ja painoltaan 50–70 kiloa. Naaraat kasvavat uroksia suuremmiksi. Pyöriäisen päässä ei ole erottuvaa kuonoa, selkäpuoli on tumma ja selkäevä on pieni ja kolmiomainen. Käyttäytyminen on yleensä huomaamatonta ja hengityssuihku on lähes näkymätön. Ravintonaan pyöriäinen käyttää silakkaa, kilohailia, pientä turskaa ja erilaisia pieniä pohjakaloja kuten tuulenkaloja ja tokkoja. Lajilla on laaja levinneisyysalue pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilla merialueilla. Itämeren lähialueilla on kolme erillistä pyöriäispopulaatiota; (1) Itämeren pääallas, (2) Beltinmeri ja eteläinen Kattegat ja (3) pohjoinen Kattegat, Skagerrak ja Pohjanmeri.

 

 

Kartan selite: Kartta esittää SAMBAH-hankkeessa käytettyjen 304 tutkimuslaitteen sijainnin. Mustat pisteet (140) ovat sijainteja, joissa pyöriäisiä on havaittu vähintään kerran kahden vuoden tutkimusjakson aikana (porpoise presence). 160 sijaintia (tyhjät renkaat, no detections) on ilman pyöriäishavaintoja ja neljästä pisteestä (X) ei ole aineistoa menetettyjen laitteiden vuoksi. Suhteellisten havaintomäärien erot rantavaltioiden alueilla on ilmaistu sinisen eri sävyillä. Venäjän Kaliningradin alueella alkanut aineistonkeruu on vielä kesken. Alueelta ei ole tällä hetkellä tehty havaintoja.

Oheisia pyöriäiskuvia voi käyttää aiheesta uutisoitaessa, kuvaaja mainittava.

 

 

                               

 


          

 

 

Liitetiedostot

Turun ammattikorkeakoulu on noin 9500 opiskelijan ja 750 asiantuntijan monialainen koulutusyhteisö. Tarjoamme työelämää palvelevaa koulutusta, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä organisaatioiden kokonaisvaltaista kehittämistä Varsinais-Suomessa.

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs