Pienten hirvieläinten metsästyskausi päättyi helmikuun puoleen väliin. Varsinais-Suomessa peurasaalis nousi ennätykselliseen lähes 17 000 peuraan. Saalismäärä kasvoi vajaat 3000 yksilöä edellisestä vuodesta. Minimitavoite kannan leikkaamiseksi oli asetettu reiluun 15 000 peuraan.
Valkohäntäpeura on maakunnan tärkein riistalaji mitattuna sekä lihakiloina että saalisyksikköinä. Kun tähän vielä lisätään yli 5000 metsäkaurissaalisyksilöä, korostuu Varsinais-Suomen asema pienten hirvieläinten ylivoimaisesti tärkeimpänä esiintymisalueena Suomessa. Varsinais-Suomi on leutoine talvineen ja runsaine kulttuurimaisemineen erityisen sovelias elinympäristö pienille hirvieläimille. Pienten hirvieläinten hyödyntäminen on muodostunut Varsinais-Suomalaisten metsästäjien tärkeimmäksi harrastukseksi ja maaseudun metsästysseuratoiminnan kulmakiveksi.
Yhteinen tavoite on kannan vähentäminen
Viime vuosina peurakanta on kuitenkin päässyt kasvamaan osalla aluetta liian suureksi. Sekä metsästäjien, maanomistajien että riistahallinnon yhteinen tavoite on vähentää peurakantaa ongelma-alueilla, koska liian suuri peurakanta aiheuttaa vahinkoja erityisesti liikenteessä. Viime vuosina on myös raportoitu ongelmista erityisesti erikoisviljelmillä. Riistahallinto on Varsinais-Suomessa määrätietoisesti pyrkinyt muuttamaan metsästystä siten, että saaliissa olisi enemmän aikuisia naaraita. Perinteinen tapa hoitaa riistaa on säästää naaraita tuoton turvaamiseksi ja rajoittaa metsästystä niin että kantaa voidaan hyödyntää kestävästi vuodesta toiseen. Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto on myös laatinut peurakannan hallitsemiseksi oman toimintaohjelman.
Muutokset metsästyskäytännöissä edellyttävät myös muutosta maaseudun metsästysseuroissa, joiden jäsenet eivät toimi käskystä vaan vapaaehtoisesti ja rakkaudesta luontoon, riistaan ja metsästykseen. Tämän muutostarpeen sisäistäminen on vienyt aikansa.
Varsinais-Suomen peuramallin avulla peurasaalis on noussut 10 000 peurasta 17 000 peuraan kolmessa vuodessa ja aikuisten naaraiden osuus aikuissaaliista on noussut 47 prosentista 56 prosenttiin.
Varsinais-Suomen peuramallin tärkeimmät osat ovat:
Varsinais-Suomen peurasaallis 15.2.2019 | ||||||||
Rhy | Pyyntiluvista käytetty % | Kaadetut urokset | Kaadetut naaraat | Kaadetut vasat | Kaadetut yhteensä | Kaadettu / 1000 ha | Vasa % | Aik.uros % |
Loimaan seudun RHY | 100 | 503 | 706 | 1492 | 2701 | 48,0 | 55,2 | 41,6 |
Alastaron RHY | 100 | 134 | 167 | 598 | 899 | 38,0 | 66,5 | 44,5 |
Turunmaan saariston RHY | 88,1 | 223 | 291 | 569 | 1083 | 24,1 | 52,5 | 43,4 |
Vakka-Suomen RHY | 98,7 | 240 | 281 | 705 | 1226 | 23,2 | 57,5 | 46,1 |
Kalannin seudun RHY | 100 | 147 | 169 | 372 | 688 | 21,8 | 54,1 | 46,5 |
Kemiönsaaren RHY | 94,9 | 242 | 297 | 545 | 1084 | 18,7 | 50,3 | 44,9 |
Kiskon piirin RHY | 93,7 | 169 | 234 | 474 | 877 | 18,0 | 54,0 | 41,9 |
Marttilan seudun RHY | 97,1 | 174 | 189 | 421 | 784 | 17,5 | 53,7 | 47,9 |
Pöytyän seudun RHY | 98,6 | 247 | 322 | 804 | 1373 | 17,4 | 58,6 | 43,4 |
Maskun seudun RHY | 96 | 155 | 173 | 306 | 634 | 17,1 | 48,3 | 47,3 |
Someron RHY | 92,9 | 167 | 205 | 538 | 910 | 16,3 | 59,1 | 44,9 |
Perniön seudun RHY | 98 | 154 | 206 | 299 | 659 | 16,2 | 45,4 | 42,8 |
Rymättylän-Merimaskun RHY | 100 | 57 | 70 | 124 | 251 | 15,8 | 49,4 | 44,9 |
Salon seudun RHY | 96,6 | 163 | 237 | 630 | 1030 | 14,4 | 61,2 | 40,8 |
Laitilan seudun RHY | 98,9 | 165 | 180 | 556 | 901 | 14,2 | 61,7 | 47,8 |
Paimionlahden RHY | 87,9 | 135 | 161 | 245 | 541 | 13,0 | 45,3 | 45,6 |
Mynämäen alueen RHY | 100 | 118 | 129 | 400 | 647 | 12,8 | 61,8 | 47,8 |
Paraisten RHY | 92,7 | 45 | 54 | 130 | 229 | 11,1 | 56,8 | 45,5 |
Turun seudun RHY | 88,2 | 113 | 122 | 200 | 435 | 9,2 | 46,0 | 48,1 |
Varsinais-Suomi | 96,4 | 3351 | 4193 | 9408 | 16952 | 19,2 | 55,0 | 45,0 |
taulukkoteksti:
Peurakanta pidetään yleisesti suurena koko Varsinais-Suomessa. Tarkempi tarkastelu paljastaa kuitenkin huomattaviakin eroja eri alueiden peuratiheyksissä.
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
LISÄTIETOJA:
Jörgen Hermansson, riistasuunnittelija
[email protected], 029 431 2342
Mikko Toivola, riistapäällikkö
[email protected], 029 431 2341
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1