Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Väitös Oulun yliopistossa: Suojelutavoitteiden laatiminen uhanalaisille lintulajeille

Oulun yliopisto

Väitös Oulun yliopistossa: Suojelutavoitteiden laatiminen uhanalaisille lintulajeille

Tiedote.
Julkaistu: 24.02.2014 klo 12:37
Julkaisija: Oulun yliopisto

Ihmisen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset uhkaavat luonnon monimuotoisuutta kasvattamalla yhä useampien eliölajien sukupuuttoriskiä. Tehokkaat suojelutoimenpiteet edellyttävät tietoa uhanalaisten lajien elinympäristövaatimuksista sekä populaation elinkyvylle keskeisistä geneettisistä tekijöistä.

Väitöskirjatyössä tutkittiin maakotkan ja muuttohaukan pesimäympäristön piirteitä maisemaekologisen mallinnuksen avulla. Lisäksi selvitettiin Suomen merikotkien sekä Iberian niemimaalla esiintyvien pajusirkun alalajien suojelun kannalta tärkeitä geneettisiä tekijöitä. Kaikki tutkimuspopulaatiot ovat uhanalaisia ja ne ovat kärsineet voimakkaista kannan pienenemisistä. Suomen petolintujen uhanalaisuuteen on ajateltu vaikuttaneen ennen kaikkea ympäristömyrkyt ja vaino, Iberian niemimaan pajusirkkujen uhanalaisuuteen puolestaan sopivien elinympäristöjen häviäminen.

Mallinnuksen tulokset osoittivat maakotkan välttävän ihmisen muokkaamaa ympäristöä, kuten maatalousalueita ja rakennettuja alueita. Lajin esiintymistodennäköisyys laski nopeasti nollaan, kun ihmisen muokkaaman ympäristön osuus nousi yli viiden prosentin pesimäympäristön ydinalueella. Muuttohaukan habitaatinvalintaan vaikuttaa maiseman rakenne, sillä se suosii pesimäympäristönään yhtenäisiä avosoita. Avosoiden pirstoutuminen vähentää näin ollen lajin pesimäympäristön laatua.

Geneettisten tulosten perusteella merikotkapopulaatio on toipunut kannan romahduksesta pääosin paikallisen kasvun myötä, mutta myös naapurimaiden populaatioista tulleella geenivirralla on ollut merkitystä ja se näyttää lisänneen Suomen populaation geneettistä muuntelua.  Suomen nykyinen populaatio on jakautunut geneettisesti kahteen alapopulaatioon, rannikolle ja Lappiin. Tämä on tutkimustulosten perusteella seurausta lajin synnyinpaikkauskollisuudesta, ei niinkään populaatiokoon romahduksista. Rannikon merikotkapopulaation efektiivinen koko on niin pieni, että sen kyky sopeutua ympäristömuutoksiin pitkällä aikavälillä on vaarantunut.

Pajusirkun alalajien todettiin olevan geneettisesti erilaisia ja jopa erilaistuneita toisistaan eri kosteikkoalueilla. Niiden efektiiviset populaatiokoot olivat lähellä kriittisenä pidettyä alarajaa ja geneettisen muuntelun havaittiin laskeneen, joten ne ovat vaarassa menettää elinkykyään jo lyhyellä aikavälillä. Näiden populaatioiden, kuten myös merikotkapopulaatioiden, yksilömäärien tulee tämän vuoksi kasvaa huomattavasti, jotta ne säilyisivät elinvoimaisina tulevaisuudessa.

- - -

Filosofian maisteri Suvi Ponnikas väittelee Oulun yliopistossa 28.2.2014. Eläinekologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Establishing conservation management for avian threatened species (Suojelutavoitteiden laatiminen uhanalaisille lintulajeille). Vastaväittäjänä toimii tohtori Frank E. Zachos (Natural History Museum, Wien, Itävalta) ja kustoksena dosentti Laura Kvist. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Kuusamonsalissa (YB 210) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian maisteri Suvi Ponnikas

Syntymäaika ja -paikka:
1982 Merijärvi

Yo-tutkintovuosi ja koulu:
1991 Oulaisten lukio

Tiedekunta ja laitos:
Luonnontieteellinen tiedekunta, biologian laitos
0294 480 000

Väittelijän yhteystiedot:
suvi.ponnikas@oulu.fi
050 535 0044

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0368-3

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs