Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Väitös: DNA-viivakoodit auttavat tunnistamaan ja löytämään kovakuoriaislajeja

Oulun yliopisto

Väitös: DNA-viivakoodit auttavat tunnistamaan ja löytämään kovakuoriaislajeja

Tiedote.
Julkaistu: 02.05.2016 klo 11:16
Julkaisija: Oulun yliopisto

DNA-viivakoodi on lyhyt standardoitu palanen eliön perimästä. Väitöstutkimuksessa selvitettiin DNA-viivakoodien käyttökelpoisuutta kovakuoriaislajien tunnistamisen työkaluna sekä apuvälineenä uusien kovakuoriaislajien löytämisessä. Lisäksi tutkittiin eläinten DNA-viivakoodijakson muuntelua proteiinitasolla kovakuoriaisilla, perhosilla ja muilla eläimillä.

Tutkituista kuoriaislajeista valtaosa voitiin tunnistaa luotettavasti DNA-viivakoodien avulla. Kovakuoriaiset ovat yksi maailman suurimmista eläinryhmistä ja niitä on tavattu Suomestakin noin 3800 lajia. Niissä on useita taloudellisesti merkittäviä puutavaran ja elintarvikkeiden tuholaisia. DNA-viivakoodien avulla voidaan tunnistaa luotettavasti myös kuoriaisten toukat, jotka ovat hyvin erinäköisiä kuin aikuiset ja usein paljon vaikeampia tunnistaa rakenteellisten tuntomerkkien perusteella. DNA-viivakoodit helpottavat näin ollen sekä erilaisten tuholaisten tunnistamista että kovakuoriaisten tieteellistä tutkimusta esimerkiksi yhteisöekologian alalla, missä joudutaan usein tunnistamaan suuria määriä näyteyksilöitä.

DNA-viivakoodit toimivat ilmeisen hyvin myös uusien lajien löytämisen apuvälineenä. Rajausmenetelmästä riippumatta yli 90 % pelkkien DNA-viivakoodien perusteella rajatuista ”lajeista” oli identtisiä parhaan nykytiedon mukaisten kuoriaislajien kanssa. Väitöskirjatyössä havaittiin myös useita aiemmin huomaamatta jääneitä tieteelle uusia lajeja, jotka on aiemmin sekoitettu muihin saman näköisiin lajeihin.

Eläinten DNA-viivakoodijakso sisältää rakennusohjeet sytokromioksidaasi-nimisen proteiinin pieneen mutta toiminnan kannalta olennaiseen osaan. Proteiinilla on tärkeä rooli kaikkien happea hengittävien eliöiden aineenvaihdunnassa. Sen rakenteessa havaittavasta muuntelusta voidaan saada vihjeitä esimerkiksi soluhengitykseen kohdistuvasta luonnonvalinnasta. Väitöskirjatyössä rakennettiin kolmiulotteisia malleja viivakoodialueen koodaamasta proteiinin osasta ja etsittiin mallien perusteella sellaisia rakenteellisia muutoksia, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa proteiinin toimintaan. Tällaisia muutoksia havaittiin ennen kaikkea loisilla, erityisesti sisäloisilla kuten lapamadoilla. Kovakuoriaisilla havaittiin paljon enemmän proteiinitason muuntelua kuin perhosilla. Tämä johtuu mahdollisesti perhosten nopeammasta aineenvaihdunnasta, minkä takia proteiinin rakenne ei voi muunnella niillä yhtä vapaasti kuin kovakuoriaisilla.

- - -

Filosofian maisteri Mikko Pentinsaari väittelee Oulun yliopistossa 6.5.2016. Genetiikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Utility of DNA barcodes in identification and delimitation of beetle species, with insights into COI protein structure across the animal kingdom (DNA-viivakoodien käyttö kovakuoriaisten lajintunnistuksessa ja -rajauksessa, ja eläinten COI-proteiinin rakenteen muuntelu). Vastaväittäjänä toimii Dr. Michael Balke (Bavarian State Collection of Zoology, München, Saksa) ja kustoksena professori Jouni Aspi. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Kuusamonsalissa (YB210) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian maisteri Mikko Pentinsaari

Syntymäaika ja -paikka: 1984 Oulu

Yo-tutkintovuosi ja koulu: 2003, Oulun lyseon lukio

Nykyinen työpaikka:
Oulun yliopisto, luonnontieteellinen tiedekunta
0294 480 000

Tiedekunta ja laitos:
Luonnontieteellinen tiedekunta, genetiikka ja fysiologia
0294 480 000

Väittelijän yhteystiedot:
mikko.pentinsaari@oulu.fi
040 7616 528

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1210-4

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs