Monet lahopuiden sienet kärsivät metsätalouden aiheuttamista muutoksista ja suojelun suunnittelussa tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon erilaiset sieniryhmät ja puulajit. Uusi tutkimustieto pohjoisen havumetsävyöhykkeen lahopuun sienistä auttaa arvioimaan metsänkäsittelyn vaikutuksia aiempaa tarkemmin.
FM Jenna Purhonen tutki väitöskirjassaan minkälainen yhteys metsän luonnontilaisuudella ja lahopuun laadulla on erilaisiin sieniryhmiin, jotka elävät pystyyn kuolleilla männyillä ja koivun, kuusen, männyn ja haavan suurikokoisilla maapuilla. Tulosten perusteella voidaan arvioida, minkälaisiin lajeihin tai lajiryhmiin erilaisilla metsänkäsittelyn toimilla on negatiivinen tai positiivinen vaikutus.
- Erilaiset sieniryhmät reagoivat eritavoin metsän käsittelyhistoriaan ja tietyn ryhmän vaste vaihteli puulajista riippuen. Lehtipuilla sieniyhteisöt olivat lajirikkaampia kuin havupuilla, mutta havupuiden lajit kärsivät eniten metsien käsittelystä. Tästä johtuen lahopuiden sienten suojelun suunnittelun ja toteutuksen tulisi olla vähintään ryhmäkohtaista, kertoo Purhonen.
Jenna Purhonen tutki myös kaikista puutteellisimmin tunnettuja sieniryhmiä.
- Kartoitin lahopuilta pienimmätkin silmin havaittavat sienet, jolloin sain uutta tietoa monista huomaamattomista kotelosienistä, orvakoista ja hyytelösienistä. Tämä on tärkeää, sillä tieto metsien käsittelyn vaikutuksista lahopuiden sieniin on perustunut pääosin helposti havaittaviin lajeihin kuten kääpiin, tarkentaa Purhonen.
Jenna Purhosen väitöskirjan ”Dead wood and fungi: detection, diversity and conservation in boreal forests" tarkastustilaisuus on perjantaina 14.12.2018 klo 12:00 Ylistönrinteellä luentosalissa YAA303. Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Mari T. Jönsson (ArtDatabanken, Ruotsi) ja kustoksena on dosentti Panu Halme (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Jenna Purhonen on Jyväskylän Lyseon lukion kasvatteja. Hän valmistui filosofian maisteriksi 2013 ja kuuluu tällä hetkellä Interventioekologian tutkimusryhmään Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella.
Lisätietoja:
Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations, numerona 42., Jyväskylä 2018, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7620-0 (PDF), ISBN: 978-951-39-7620-0 (online).
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1