Perjantaina 10. helmikuuta 2017, klo 14.00, Konneveden tutkimusasema
M.Sc. Eija Lönnin ekologian ja evoluutiobiologian väitöskirjan "Selection on two behavioral genes: fitness effects of receptor genes for arginine vasopressin 1a and oxytocin in the bank vole Myodes glareolus” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Craig Primmer (Turun yliopisto) ja kustoksena dosentti Esa Koskela (Jyväskylän yliopisto).
Tiedetään, että suuri osa eläinten käyttäytymispiirteistä on geneettisesti säädeltyjä. Vähemmän on tietoa valintamekanismeista, jotka pitävät yllä eri käyttäytymisgeenien suurta monimuotoisuutta luonnonpopulaatioissa. Väitöstutkimuksessaan Lönn tutki valintamekanismeja kahdella sosiaalista käyttäytymistä säätelevällä neurogeenillä. Tutkimuslajina Lönn käytti metsämyyrää.
Nisäkkäiden, mukaan lukien ihmisten, seksuaalikäyttäytymiseen ja jälkeläisten hoitoon vaikuttavat neurohormonien vasopressiinin ja oksitosiinin reseptorien määrä ja sijainti aivoissa. Väitöskirjatutkimuksen tärkein tulos oli, että vasopressiinin ja oksitosiinin reseptorigeeneihin kohdistuu vastakkaissuuntaista valintaa sukupuolten välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden geenien tietyt alleelit ovat hyödyllisiä naaraiden, mutta vahingollisia koiraiden lisääntymismenestykselle tai päinvastoin. Reseptorigeenien vaikutus näkyi myös eri tavoin eri myyrätiheyksissä. Vastakkainen valinta sukupuolien välillä ja populaatiotiheydestä riippuva valinta näyttävät suosivan erilaisia geenimuotoja, joka edelleen voi selittää näiden geenimuotojen suurta vaihtelua metsämyyräpopulaatioissa. Tutkimus antoi viitteitä myös siitä, että metsämyyrät pystyvät säätelemään jälkeläistensä sukupuolijakaumaa.
– Tutkimukseni osoittaa, että metsämyyränaaraat voivat optimoida jälkeläistensä kelpoisuuden tuottamalla enemmän sen sukupuolen jälkeläisiä, jota vanhemmilta periytyvät geenimuodot hyödyttävät eniten, Lönn selvittää.
Lisätietoja:
Eijä Lönn, +358408053864, [email protected]
Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, +358408053638, [email protected]
Eija Lönn kirjoitti ylioppilaaksi Lievestuoreen lukiosta vuonna 2003. Tämän jälkeen hän valmistui bioanalyytikoksi Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta vuonna 2007 ja filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan solu- ja molekyylibiologia vuonna 2012. Eija Lönn on työskennellyt useissa tutkimuslaboratorioissa Helsingissä ja Jyväskylässä. Vuodesta 2012 Lönn on ollut tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopistossa ohjaajinaan Esa Koskela, Tapio Mappes, Mikael Mökkönen (Jyväskylän yliopisto ja Simon Fraserin yliopisto, Vancouver, Kanada) ja Phillip Watts (Oulun yliopisto).
Tutkimuksen on rahoittanut BIOINT Biologiset vuorovaikutukset tutkijakoulu ja Suomen Akatemia.
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science numerona 327, Jyväskylä 2017, ISSN: 1456-9701; 327 ISBN: 978-951-39-6969-1 (PDF) ISBN: 978-951-39-6968-4 (nid.). Kirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi puh. 040 805 3825 tai [email protected] ja yliopiston verkkokauppa. Linkki väitöskirjan pdf-versioon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6969-1
Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suosituimmista ja tuloksellisimmista yliopistoista. Painoalamme ovat oppiminen ja opetus, luonnontieteet, kielet ja kulttuuri, liikunta ja informaatioteknologia. Olemme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Akateemiseen yhteisöömme kuuluu 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa 90 maasta, 20 000 aikuisopiskelijaa ja 2 500 työntekijää.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1