WWF kehottaa kansainvälisiä risteily-yrityksiä ryhtymään toimiin Itämeren pelastamiseksi. Itämeren suojelukomission (HELCOM) raportista selviää, että vain 30 prosenttia kansainvälisistä risteilyaluksista jättää jätevetensä satamien vastaanottopisteisiin. Koko Itämeren kattavan jätevesikiellon asettaminen on edelleen vastatuulessa.
HELCOM:in ”Baltic Sea Sewage Port Reception Facilities” -raportin mukaan kansainväliset risteilyalukset tekivät vuonna 2014 yli 2000 pysähdystä Itämeren satamakaupunkeihin. Helsinki oli yksi suosituimmista pysähdyspaikoista.
”Helsingissä, kuten useissa muissakin Itämeren pääsatamissa, risteilijöiden on mahdollista purkaa alusjätevesiä. Risteilyalukset eivät kuitenkaan jätä käymälä- ja muita käyttövesiään satamiin, koska tähän ei ole laillista velvollisuutta vielä vuosikymmenienkään valmistelun jälkeen. On pöyristyttävää, jos yhtiöt eivät lopeta jätevesien päästämistä mereen kuin vasta pakon edessä”, WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.
WWF kannustaa kansainvälisiä risteily-yrityksiä ottamaan vastuuta Itämeren tilasta.
”Risteily-yritykset hyödyntävät mainoksissaan Itämeren kaunista luontoa. Samaan aikaan ne ovat osaltaan vaikuttamassa meren rehevöitymiseen. Yritysten tulisi nyt vapaaehtoisesti lopettaa herkän meren saastuttaminen, ja vastuullisempien toimijoiden tehdä pesäero kilpailijoihinsa”, Vilhunen sanoo.
Vuonna 2007 viimeisetkin Suomessa liikennöivät matkustajalauttayhtiöt saatiin lopettamaan jätevesien laskeminen Itämereen WWF:n vetoomuksella.
”Paikallisten yhtiöiden on ollut ehkä helpompi ymmärtää, että risteilytoiminta hyötyisi puhtaammasta merestä. Terveen meren on myös arvioitu voivan tuottaa jopa vajaa miljoona uutta työpaikkaa Itämeren alueelle, ja suurimmat kasvunäkymät ovat juuri matkailualalla”, Vilhunen sanoo.
Poliittinen pattitilanne
Alusjätevesien laskemisen kieltämisestä on keskusteltu jo vuosikymmenien ajan. Vuonna 2010 Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO teki päätöksen, jonka mukaan alusjätevesien laskeminen Itämereen kielletään, kunhan satamissa on käytettävissä asianmukainen vastaanottokapasiteetti. Päätöksen täytäntöönpano on kuitenkin viivästynyt vuosilla, koska Itämeren rantavaltiot eivät ole raportoineet satamiensa vastaanottokapasiteetin riittävyydestä, joka on vaatimuksena kiellon voimaansaattamiselle.
Itämeren rannikkovaltioiden edustajat tapasivat tällä viikolla Helsingissä HELCOM:in vuosikokouksessa, jossa alusjätevesiasiaa käsiteltiin jälleen kerran. Alusjätevesikiellon täytäntöönpanosta on määrä päättää IMO:n kokouksessa toukokuussa, jos HELCOM-maat pääsevät yksimielisyyteen satamien vastaanottokapasiteetin tilan raportoinnista IMO:lle. Valitettavasti Venäjän vastustus estää HELCOM-maiden yhteisen ilmoituksen lähettämisen IMO:lle määräaikaan eli tämän viikon perjantaihin mennessä. Ruotsin johdolla Itämeren muut rantavaltiot päättivät kuitenkin valmistella erillisen ilmoituksen IMO:lle.
”Ilmoituksen painoarvoa IMO:ssa ei pysty ennustamaan nyt kun Venäjä jättäytyi sen ulkopuolelle. Valitettavasti tämä voi tarkoittaa, että Venäjä asettuu vastustamaan alusjätevesikieltoa IMO:n toukokuisessa kokouksessa. Aiheellinen pelko on että kiellon voimaansaattaminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen”, Vilhunen sanoo.
”WWF on ajanut alusjätevesikieltoa Itämerellä jo kymmenen vuoden ajan. Nyt näyttää epävarmalta, että neuvottelupöydissä kieltoa saataisiin aikaiseksi. Emme kuitenkaan ole valmiita antamaan periksi. Niinpä nyt on taas aika kääntää katseet risteily-yritysten suuntaan. Toivomme kansainvälisten risteilijäyhtiöiden lähtevän jätevesikiellon vastustamisen sijaan vihdoin mukaan yhteisiin Itämeri-talkoisiin”, Vilhunen sanoo.
Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, 040 550 3854, [email protected]
Taustaa:
• Vuonna 2010 Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) teki alustavan päätöksen, jonka mukaan alusjätevesien laskeminen Itämereen piti kieltää uusilta aluksilta jo vuodesta 2013 lähtien ja kaikilta aluksilta vuodesta 2018 lähtien edellyttäen, että satamissa on käytettävissä asianmukainen vastaanottokapasiteetti. Tällä viikolla HELCOM:in kokouksessa Venäjä jättäytyi HELCOM-maiden vastaanottokapasiteettia koskevan yhteisen IMO-ilmoituksen ulkopuolelle, joka olisi mahdollistanut kiellon asettamisen.
• HELCOM:in “Baltic Sea Sewage Port Reception Facilities” -raportin mukaan Itämerellä vieraili vuonna 2014 yhteensä 77 risteilijää, jotka ovat 37 yhtiön omistamia. Viisi päävierailukohdetta olivat Pietari, Kööpenhamina, Tallinna, Helsinki ja Tukholma.
• Rehevöityminen on tunnistettu Itämeren suurimmaksi uhaksi. Rehevöityminen aiheutuu ravinteiden, etenkin fosforin ja typen, liiallisesta määrästä. Tästä tunnetuimpia ja näkyvimpiä oireita ovat kesäiset leväkukinnot. Risteilyalusten jätevesipäästöt tapahtuvat lyhyen kauden aikana ja rajoitetulla alueella, jolloin niiden vaikutukset ovat ajallisesti ja paikallisesti merkittäviä.
• HELCOM:in raportti on ladattavissa osoitteesta http://helcom.fi/Lists/Publications/Baltic%20Sea%20Sewage%20Port%20Reception%20Facilities.%20HELCOM%20overview%202014.pdf ja Boston Consulting Groupin raportti puhtaan Itämeren talousvaikutuksista osoitteesta http://www.bcg.dk/expertise_impact/nordic_publications/default.aspx
WWF Suomi on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa. Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1