Suomenlahden meriympäristöä uhkaavat monet tekijät, kuten rehevöityminen, öljyonnettomuudet ja luonnonvarojen hyödyntäminen. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksia voidaan arvioida kansainvälisessä IBAM-tutkimushankkeessa kehitetyllä päätösmallilla. Hanke on osa Itämeren valtioiden ja EU:n yhteistä BONUS-tutkimusohjelmaa, jota Suomessa rahoittaa Suomen Akatemia.
Hankkeessa on luotu uusia malleja kuvaamaan järviruo’on leviämistä Suomenlahdella, parannettu Suomenlahden ekosysteemimalleja ja arvioitu kalastuksen vaikutusta Itämeren pääaltaan silakkakantaan. Tulokset osoittavat muun muassa että Itämeren pääaltaan silakan kalastuksessa on menetetty yli 400 miljoonaa euroa tuloja liiallisen kalastuksen vuoksi.
IBAM-hankkeen todennäköisyyspohjaisella päätösmallilla voidaan tarkastella rehevöitymistä, öljyonnettomuuksia, metsästystä ja kalastusta koskevien päätöksien vaikutusta Suomenlahdella eläviin esimerkkilajeihin, kuten silakkaan ja haahkaan. Mallin tulokset osoittavat muun muassa, että vaikka öljyonnettomuuksien merkitys kokonaisriskissä on pieni, suuren onnettomuuden sattuessa esimerkiksi haahkakannan toipuminen voi viedä monia vuosia ja riippuu myös metsästyspaineesta sekä Suomessa että lintujen talvehtimisalueella Tanskassa.
Useita riskejä tarkasteltava yhtä aikaa
Jotta päätöksentekijät pystyisivät realistisesti arvioimaan päätösten vaikuttavuutta ja lisäämään tarvittaessa suojelutoimenpiteitä ekosysteemiin kohdistuvaa kokonaisriskiä arvioitaessa, eri tekijöitä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja otettava huomioon tiedon epävarmuus. ”On selvää, että vain yhden riskitekijän tarkasteleminen kerrallaan antaa väärän kuvan todellisesta kokonaisriskistä. Parantamalla laskentamenetelmiä, monipuolistamalla tutkimusaineistojen käsittelyä ja yhdistämällä siihen jo olemassa olevaa julkaisujen tietämystä voidaan riskiarvioiden laatua parantaa ja epävarmuuksia pienentää”, professori Sakari Kuikka Helsingin yliopistosta toteaa.
Hankkeessa luodulla päätösmallilla voidaan arvioida myös sitä, mistä asioista tulisi päätöksenteon näkökannalta tietää enemmän. ”Vaikka kehittämämme malli käsittelee vain muutamia esimerkkilajeja, niin menetelmät ovat sovellettavissa kaikkiin lajeihin, joihin kohdistuu useita riskitekijöitä”, professori Kuikka lisää.
IBAM-hankketta johtaa Helsingin yliopistossa toimiva Kalatalouden ja ympäristöriskien tutkimusryhmä ja hankkeessa työskentelee tutkijoita Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta, Aalto-yliopistosta, Tarton yliopistosta Virosta ja Skövden yliopistosta Ruotsista. IBAM on osa BONUS-tutkimusohjelmaa, joka on rahoittanut 16 Itämerta käsittelevää tutkimushanketta vuosina 2009–2011. Ohjelman toinen vaihe toteutetaan vuosina 2012-2017. BONUS-ohjelman tavoitteena on tukea tutkimusta, joka tuottaa tietoa Itämerta koskevan päätöksenteon tueksi. Suomessa BONUS-hankkeita on rahoittanut Suomen Akatemia.
Aiheeseen liittyvät muut tiedotteet
• Haitallisten aineiden seurantaa monipuolistetaan Itämeren alueella
• Sitovan suojelusopimuksen puute vaikeuttaa Itämeren rehevöitymisen torjumista
• Uusin tutkimustieto Itämeren pohjakerrostumista ei ennusta hyvää tulevaisuutta
Lisätietoja:
Professori Sakari Kuikka, Helsingin yliopisto, puh. (050) 330 9233, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi
Tutkija Inari Helle, Helsingin yliopisto, puh. (050) 311 2574, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi
Viestintäpäällikkö Maija Sirola, BONUS, puh. (040) 352 0076, etunimi.sukunimi(at)bonuseeig.fi
Tiedotuspäällikkö Riitta Tirronen, Suomen Akatemia, (040) 828 1724, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1