Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Uusi raportti osoittaa: merieläinten määrä puolittunut yhden sukupolven aikana

WWF Suomi

Uusi raportti osoittaa: merieläinten määrä puolittunut yhden sukupolven aikana

Tiedote.
Julkaistu: 16.09.2015 klo 03:15
Julkaisija: WWF Suomi

WWF:n tänään julkaiseman Living Blue Planet -raportin mukaan selkärankaisten eläinten määrä merissä on pienentynyt rajusti koko maailmassa. Kalojen sekä merinisäkkäiden, -lintujen ja -matelijoiden määrä on enää puolet siitä, mitä se oli vielä neljä vuosikymmentä sitten. Suurimmat syyt ovat liikakalastus, elinympäristöjen tuhoutuminen ja ilmastonmuutos.

”Eläinten määrä on yksi mittari sille, miten luonto kokonaisuudessaan voi. Uuden raportin tulokset ovat todella huolestuttavia. Meremme ovat köyhtyneet valtavasti yhden sukupolven aikana”, WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.

Raportin mukaan selkärankaisten eläinten määrä merissä on pienentynyt keskimäärin 49 prosenttia vuosien 1970–2012 aikana. Romahduksen suurin yksittäinen syy on liikakalastus: WWF:n raportin mukaan suosittujen ruokakalojen, kuten tonnikalojen ja makrillien, kannat ovat pienentyneet jopa 74 prosenttia.

”Kalastus on yksiselitteisesti ylittänyt kestävyyden rajat, ja väestönkasvu lisää painetta kalastaa aina vain enemmän. Maailman meriä on kautta historian pidetty ehtymättöminä kala-aittoina, mutta todellisuus on toinen. Vaarana on, että pyydämme meret tyhjiksi vielä omana elinaikanamme”, Vilhunen sanoo.

Suurin pudotus on tapahtunut trooppisissa vesissä.

”Merten köyhtymisestä kärsivät eniten kehittyvät maat. Merten ekosysteemien romahtaminen heikentää merkittävästi mahdollisuuksiamme taistelussa köyhyyttä ja aliravitsemusta vastaan”, Vilhunen sanoo.

Elinympäristöt häviävät – ilmastonmuutos uhkana

Kalakantojen romahduksen lisäksi raportti osoittaa tärkeiden elinympäristöjen tuhoutuvan. Esimerkiksi koralliriutat ja meriruohokasvustot ovat vähentyneet tuntuvasti.

”Trooppisissa vesissä yli puolet riuttoja rakentavista koralleista on kadonnut viimeisimmän 30 vuoden aikana. Tutkimusten mukaan koralliriutat voivat hävitä maapallolta kokonaan vuoteen 2050 mennessä, ja samanlaista elinympäristöjen häviämistä tapahtuu myös meidän vesillämme: Itämeressäkin viihtyvien meriruohoniittyjen pinta-ala pienenee, ja niillä elävien kalalajien populaatiot ovat kutistuneet 70 prosenttia viimeisimmän neljän vuosikymmenen aikana”, Vilhunen sanoo.

”Toinen kotimainen esimerkki elinympäristöjen tuhosta on jokien patoaminen, joka estää lohia ja muita vaelluskaloja nousemasta kutemaan. Olemme Suomessa tuhonneet patoamalla yli 90 prosenttia lohijoistamme, mikä on kyseenalainen maailmanennätys”, Vilhunen sanoo.

Erityisen haasteen asettaa myös ilmastonmuutos, jonka seurauksena meret muuttuvat nyt nopeammin kuin koskaan aiemmin viimeisten miljoonien vuosien aikana.

”Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilojen nousu ja merten happamoituminen ovat kiihdyttämässä liikakalastuksen sekä elinympäristöjen heikkenemisen ja saastumisen kielteisiä vaikutuksia”, Vilhunen sanoo.

Ratkaisut ovat ulottuvillamme

Living Blue Planet -raportti tarjoaa hallituksille, yrityksille ja yhteisöille neuvoja, joiden avulla merten elämää voidaan suojella.

”Tuhot ovat vielä korjattavissa, jos me pidämme elämäntyylimme kohtuullisissa rajoissa. Esimerkiksi ylikalastuksen ongelmat olisivat ratkaistavissa yksinkertaisesti kalastusta vähentämällä. Ylikalastettujen kalakantojen elvyttäminen kasvattaisi saaliita jatkossa laskelmien mukaan jopa yli 16 miljoonalla tonnilla. Tämä vastaa melkein miljardin ihmisen vuosittaista kalankulutusta”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder toteaa.

Kansainvälisten luonnon monimuotoisuutta koskevien sopimusten tavoite on suojella 10 prosenttia merten pinta-alasta vuoteen 2020 mennessä.

”Tavoitteeseen ei olla tätä vauhtia pääsemässä. Lisäksi tavoite on turhan vaatimaton. WWF:n mielestä suojelualueiden tulisi kattaa 30 prosenttia merten pinta-alasta”, Rohweder toteaa.

”Meidän on tartuttava toimeen nyt. Suojelusta hyötyisi luonnon lisäksi myös talous, sillä puhtaiden ja terveiden merten arvo on valtava”, Rohweder sanoo.

Lisätietoja:

Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, 040 550 3854, sampsa.vilhunen@wwf.fi, @SampsaVilhunen
Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi, @LiisaRohweder

Tutkimuksessa seurattiin 1 234 eläinlajin 5 829 kantaa, ja aineisto oli kaksi kertaa aiempia kattavampi. Löydökset perustuvat Living Planet -indeksiin ja tietokantaan, jota ylläpitää Zoological Society of London -seura (ZSL). Lue raportti osoitteessa: http://wwf.fi/mediabank/7707.pdf

Tutustu viime vuonna julkaistuun Living Planet -raporttiin osoitteessa: http://wwf.fi/mediabank/6550.pdf

Liitetiedostot

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs