Oulun yliopiston tutkijat, Metsähallitus ja WWF selvittävät ympäristöstä otettavien DNA-näytteiden avulla, pesiikö äärimmäisen uhanalainen kiljuhanhi Suomessa. Lajin viimeisin varmistettu pesintä todettiin Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Pohjolan kiljuhanhikanta on kasvussa, joten lajin pesintä Suomessa on aiempaa todennäköisempää.
Kiljuhanhi on Pohjoismaiden uhanalaisimpia pesimälintuja. Sen ainoat tunnettu pesimäalueet Pohjoismaissa ovat tällä hetkellä Norjassa. Suomessa kiljuhanhia on kuitenkin säännöllisesti levähtänyt keväisillä muuttomatkoillaan. Parhaillaan Siikajoella on ainakin 85 kiljuhanhea tankkaamassa ennen kevätmuuton viimeistä pitkää etappia Pohjois-Norjaan.
”Vaikka koko Pohjolan kanta käsittää vain noin sata yksilöä, ollaan menossa parempaan suuntaan. Kannan aallonpohjassa 2000-luvun alkuvuosina Suomessa havaittiin useana keväänä alle kymmenen yksilöä. Pitkään jatkuneen kansainvälisen suojeluyhteistyön tulokset alkavat näkyä, mutta edelleen laji on erittäin suuressa vaarassa kadota Pohjolasta”, WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen sanoo.
Viime lokakuussa käynnistyneen kansainvälisen kiljuhanhi LIFE -hankkeen tavoite on turvata jo sukupuuton partaalla käyneen Pohjolan kiljuhanhikannan orastava kasvu. Hankkeessa toteutetaan Suomessa ennen näkemätön kiljuhanhen pesimäalueiden kartoitus ympäristöstä otettavien DNA-näytteiden avulla.
”Menetelmän avulla etsimme vesistöistä kiljuhanhen DNA:ta. DNA:n avulla voidaan siis tunnistaa lajeja, vaikkei niistä olisi näköhavaintoa. Tästä on suuri hyöty, varsinkin kun tunnistetaan kiljuhanhen tyyppisiä arkoja ja harvinaisia lajeja”, Oulun yliopiston tutkija Johanna Honka sanoo.
Kiljuhanhelle on Tunturi-Lapissa niin paljon sopivaa elinympäristöä, että kaikkia alueita ei ole mahdollista inventoida perinteisillä menetelmillä eli maastokartoituksilla.
“Kiljuhanhi on yksi Metsähallituksen erityisvastuulajeista, ja meille sopii luontevasti hankkeessa vesinäytteiden keruu ympäristö-DNA:n analysointia varten. Näytteidenotto kohdistetaan alueille, joissa kiljuhanhi on viimeksi Suomessa pesinyt sekä kiljuhanhelle sopiviin biotooppeihin”, sanoo erikoissuunnittelija Stefan Siivonen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Pohjoismaiden kiljuhanhet talvehtivat Kreikassa. Niiden suurimmat uhat ovat metsästys, häirintä ja elinympäristöjen hävittäminen niiden muuttomatkalla ja talvehtimisalueilla.
Viisi vuotta kestävä EU LIFE Luonto -rahaston tukeman hanke toteuttaa suojelutoimia Kreikassa, Unkarissa, Liettuassa, Virossa ja Suomessa. Hanketta vetää Liettuan BirdLife (LOD). Suomesta mukana ovat Metsähallituksen Luontopalvelut, Oulun yliopisto sekä WWF.
Lisätiedot:
Petteri Tolvanen, ohjelmajohtaja WWF Suomi, 0400 168 939, [email protected]
Jouni Aspi, professori Oulun yliopisto, 0294 481214, [email protected]
Stefan Siivonen, erikoissuunnittelija Metsähallitus Luontopalvelut, 0206397096, [email protected]
Lisätietoa kuvista:
-Näytteentto
Ympäristö-DNA otetaan vedestä ruiskulla ja suodatetaan filtterin läpi. Suodatin on erityistä materiaalia, joka päästää läpi veden, mutta sitoo pienet molekyylit, kuten DNA:n.
-Kiljuhanhikannan kehitys
Kiljuhanhien keväiset yksilömäärät Oulun seudulla vuosina 1985-2020. Lähde: WWF:n kiljuhanhityöryhmä.
-Kiljuhanhien muuttoreitit
Pohjolan kiljuhanhien muuttoreitit. Lähde: Kiljuhanhi-LIFE -hanke/WWF Suomi
-LIFE JA NATURA 2000-logot
WWF Suomi on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa. Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. wwf.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1