Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus ovat julkaisseet tutkimuksen kansallispuistojen kävijöiden näkemyksistä ja käyttäytymisestä vuodesta 2000 vuoteen 2019. Tärkeimmät syyt kansallispuistovierailuun eivät ole muuttuneet vuosien saatossa, ne liittyvät edelleen luontokokemuksiin, luonnon puhtauteen ja henkiseen hyvinvointiin. Harrastetut aktiviteetit ovat merkittävästi monipuolistuneet tarkastelujakson alusta. Tutkimus antaa arvokasta tietoa asiakkaiden tarpeista, odotuksista ja motiiveista, mikä hyödyttää alueiden käytön suunnittelua ja palvelujen kehittämistä sekä asiakas- ja rahoitustarpeiden ennakointia.
Kansallispuistojen suosio on kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana noin miljoonasta käynnistä lähes neljään miljoonaan käyntiin. Samana ajanjaksona puistojen lukumäärä kasvoi 30:stä 40:een. Puistokäyntien määrän kasvu on kuitenkin huomattavasti suurempaa kuin pelkkä puistoverkoston kasvu antaa olettaa.
”Suosion kasvua selittävät mm. kysynnän trendit, kuten luonnon kiinnostavuuden kasvu ja terveyden ja hyvinvoinnin tärkeys sekä ympäristötietoisuus. Tutkimuksen mukaan myös kansallispuistojen merkitys matkakohteena on vahvistunut, mikä näkyy siinä, että puistot ovat yhä useammin matkan ainoa tai tärkein syy”, sanoo tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta.
Kansallispuistot kutsuvat perinteisistä ja uusista syistä
Kansallispuistoon saavutaan erityisesti luontokokemusten, maisemien, rentoutumisen ja henkisen hyvinvoinnin vuoksi sekä puhtaan ja hiljaisen ympäristön takia. Vuosien saatossa merkitystään ovat kasvattaneet yhdessäolo oman seurueen kanssa ja toisaalta mahdollisuus olla yksin. Suurten kaupunkien läheisyydessä olevien kansallispuistojen kävijöille kuntoilun merkitys on kasvanut.
Kävijätutkimuksista saatu asiakasymmärrys on ollut perustana, kun Metsähallitus on kehittänyt kansallispuistojen retkeilypalveluja ja mahdollistanut uusia aktiviteetteja kansallispuistoissa. Hyviä esimerkkejä ovat maastopyöräily, SUP-lautailu ja lumikenkäily. Tämä on innostanut uusia asiakkaita kansallispuistoihin, ja samaan aikaan rohkaissut matkailuyrittäjiä kehittämään kansallispuistoihin tukeutuvia palvelujaan.
Tutkimuksen tulosten mukaan kansallispuistossa aiemmin käyneiden osuus on kasvanut: kansallispuistot kerran löytäneet saapuvat uudelleen.
Kansallispuistokävijöiden tyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla. Samaan aikaan kuitenkin kansallispuistokokemusta heikentävät asiat, kuten kävijämäärien kasvusta johtuvat ruuhkautumisen kokemukset ja muiden kävijöiden häiritseväksi koettu käyttäytyminen, ovat hieman lisääntyneet viimeisellä tarkastelujaksolla 2015–2019.
Tutkimuksesta pohjaa tulevaisuuden tarpeiden ja trendien ennakointiin
Nyt julkaistu tutkimus, yhdistettynä muihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja trendeihin sekä väestötietoon antaa hyvän pohjan ennakoida kansallispuistojen kehittämisen tarpeita.
”Tutkimus tukee käsitystämme kansallispuistojen kiinnostavuuden ja brändin vahvistumisesta 20 vuoden aikana. Lisäksi tutkimus osoittaa selkeästi, miten kansallispuistojen hoitoon osoitetut resurssit aikaansaavat monenlaisia myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi panostukset matkailun yhteistyöhön ja luonnon terveysvaikutusten edistämiseen näkyvät myönteisenä alueellisena kehityksenä. Tämä kannattaa huomioida jatkossakin, kun suunnataan rahoitusta suojelualueiden hoitoon”, sanoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta.
Tutkimuksen aikajakso loppuu ennen pandemian puhkeamista. Pandemian aikana käyntimäärät ovat entisestään kasvaneet, ja esimerkiksi nuoret aikuiset ovat löytäneet kansallispuistot aiempaa enemmän.
Linkki tutkimukseen: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a236.pdf
Lisätietojen antajat:
Tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus: tutkimuksen sisältö ja menetelmät, puh. 050 391 4553
Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson, Metsähallitus, Luontopalvelut kansallispuistojen hoitajana, puh. 0400 328 759
Erikoissuunnittelija Liisa Kajala, Metsähallitus: Tutkimusaineistot kansallispuistokävijöistä, puh. 0400 233 571
Liitteenä olevat kuvat ovat käytössä tätä aihetta koskevien juttujen yhteydessä:
Maastopyöräily on yhä suositumpaa kansallispuistoissakin. Kuva Syötteeltä: Minna Koramo
Retkeily perheen kanssa on lisääntynyt. Kuva Urho Kekkosen kansallispuistosta: Jaakko Posti
Maisemien katselu on 20 vuoden ajan ollut tärkeä syy kansallispuistovierailuihin. Kuva tulevasta Sallan kansallispuistosta: Harri Tarvainen
NainenjaKoiraIstuvatKivella_060721_Salla_Harri_Tarvainen_2X8A3765.jpg
Koko: 30,27 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 8192x5464NainenjaKoiraIstuvatKivella_060721_Salla_Harri_Tarvainen_2X8A3765.jpg
Koko: 30,27 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 8192x5464Syöte_MTB_talvi_tapahtuma_maastopyöräily_MinnaKoramoMH.jpg
Koko: 11,32 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3456x5184Syöte_MTB_talvi_tapahtuma_maastopyöräily_MinnaKoramoMH.jpg
Koko: 11,32 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3456x5184UK-puisto tulentekopaikalla talvella Jaakko Posti-269.jpg
Koko: 5,75 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 4000x2668UK-puisto tulentekopaikalla talvella Jaakko Posti-269.jpg
Koko: 5,75 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 4000x2668Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka hoidossa on kolmasosa Suomen maa- ja vesialueita. Metsähallituksen tarkoitus on luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullinen kehittäminen yli sukupolvien. 1200 metsähallituslaista eri puolilla Suomea vastaavat alueiden kestävästä käytöstä, hoidosta ja suojelusta - erilaiset tarpeet ja odotukset yhteensovittaen.
Metsähallituksen Luontopalvelut tarjoaa kestävän tavan nauttia Suomen kauneimmasta luonnosta. Suojelemme arvokkainta luontoa ja vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1