Tupakantumpit ovat ympäristöongelma
Tämän vuoden ympäristöpäivän teemana on vihreä talous. Päivän teemalla halutaan kiinnittää huomio ympäristöriskeihin ja hiilipäästöihin. Tupakantumpit ovat merkittävä ympäristöongelma ja tupakkatuotteiden valmistajat ovat vastuussa niistä aiheutuvista ympäristöhaitoista.
Vaikka tietoisuus ympäristön tilan huonontumisesta, ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja aavikoitumisesta on lisääntynyt maailmanlaajuisesti, konkreettiset toimenpiteet ovat jääneet vähäisiksi. Välinpitämättömyyden seuraukset näkyvät saastumisena sekä metsien, vesistöjen ja kalastusalueitten huonontumisena.
YK:n yleiskokous julisti vuonna 1972 kesäkuun 5. päivän Maailman ympäristöpäiväksi. Teemapäivän tarkoituksena on tuoda esiin ympäristön suojelemiseen liittyviä asioita ja edistää kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja.
Tupakkatuotteiden aiheuttamat terveysvaarat ovat jättäneet varjoonsa tupakasta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Tupakanlehtien kasvatus on uhka eläimistön monimuotoisuudelle, se saastuttaa sekä köyhdyttää maa-alueita, saa aikaan metsävarojen hupenemista ja saastuttaa vesistöjä. Tupakkakasvi tarvitsee ravinteita muita kasveja enemmän. Vaikka maailman maatalousmaasta alle prosentti käytetään tupakan kasvattamiseen, sen vaikutus aavikoitumiseen on 2-4 prosenttia.
Tupakantumpit ovat vakava ympäristöuhka. Vuosittain ympäristöön jää maailmanlaajuisesti noin 4,5 biljoonaa tupakantumppia. Savukkeiden filtterit on tehty huokoisesta selluloosa-asetaatista, jolla pyritään suodattamaan tervaa ja muita myrkyllisiä aineita ennen kuin ne menevät tupakoijan keuhkoihin. Selluloosa-asetaatin maatuminen voi kestää jopa 12 vuotta. Tumpeissa on vaarallisia ja ympäristöön liukenevia kemikaaleja kuten mm. kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä, joita jää tupakoitaessa filtteriin.
Kun tumpit heitetään maahan, tuuli ja sade kuljettavat ne vesistöihin ja samalla tumpeissa olevat myrkylliset kemikaalit huuhtoutuvat vesistöjen ekosyteemiin. Kemikaalit alkavat levitä veteen jo tunnin kuluessa sinne joutumisesta.
Noin 95 % rantavesissä kelluvista roskista on huuhtoutunut sinne kaduilta. Keskimäärin yhden tupakantumpin hajoaminen kestää 1,5 vuotta makeassa vedessä ja noin kolme vuotta merivedessä. Linnut ja meren eläimet voivat vahingoittua tai kuolla niitä syötyään.
Tupakkayhtiöt satsaavat ympäristönsuojeluun liikevoiton toivossa
Roskaamisongelmat ovat lisääntyneet savuttomien julkisten tilojen yleistyessä. Kuitenkaan ympäriinsä lojuvat tumpit eivät ole ainoastaan esteettinen haitta, sillä maahan heitetty tupakantumppi voi kyteä jopa kolme tuntia levittäen ilmaan vaarallisia aineita. Tupakansavussa on noin 4 000 erilaista kemikaalia, joista noin 50 aiheuttaa syöpää. Nämä aineet jäävät tupakkaan tupakanlehtien viljelyssä käytettävistä kasvinsuojeluaineista, hyönteismyrkyistä, homesuoja-aineista ja rotanmyrkyistä. Vaikka tupakassa olevat aineet on tupakkayhtiöiden mukaan todettu yleisesti turvallisiksi elintarvikkeissa, ne eivät välttämättä ole turvallisia poltettuina.
Tupakkayhtiöt ovat alkaneet markkinoida tupakkatuotteitaan ympäristöystävällisenä ja korostamalla vihreitä arvoja. Tällaisen toiminnan tarkoituksena on nostaa teollisuuden profiilia. Erästä savukemerkkiä markkinoidaan luonnonmukaisena tuotteena, jossa ei ole lisäaineita. Tuotetta ei väitetä turvallisemmaksi, mutta sen tuotannossa otetaan huomioon vihreät arvot. Tuotannossa käytetään tuulivoimaa, tupakan viljelyssä käytetään vähemmän kemikaaleja ja myyntihenkilöstö ajaa hybridiautoilla.
Kehitteillä on myös maatuvia filttereitä, jotka on tehty luomupuuvillasta ja hampusta. Tupakkayhtiöissä suunnitellaan myös jopa kasvinsiemenen lisäämistä filtteriin. Kun tupakantumppi heitetään maahan, se maatuu nopeasti ja tilalle kasvaa kasvi.
Kansainvälisen tupakkasopimuksen keskeisenä tavoitteena on suojella nykyisiä ja tulevia sukupolvia tupakoinnin ja tupakansavulle altistumisen terveydelle, yhteiskunnalle, taloudelle ja myös ympäristölle aiheutuvilta haitoilta. Ympäristöhaittoja on tuotu esiin aivan liian vähän, niistä tulisikin puhua paljon enemmän ja nostaa kansalaisten tietoisuuteen.
Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Mervi Hara, 050 460 2324
Suomen ASH (Action on Smoking and Health) ry on vuonna 1989 tupakkapolitiikan kehittämiseen perustettu kansanterveysjärjestö. Toiminta painottuu tupakkatuotteiden käytön loppumiseen ja aloittamisen ehkäisyyn. Tavoitteena on Savuton Suomi 2040. Suomen ASH hallinnoi Savuton Suomi 2040 -hanketta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1