Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Tšernobylin ja Fukushiman ydinonnettomuudet hankaloittavat pikkunisäkkäiden elämää vielä pitkään

Suomen Akatemia

Tšernobylin ja Fukushiman ydinonnettomuudet hankaloittavat pikkunisäkkäiden elämää vielä pitkään

Tiedote.
Julkaistu: 29.08.2014 klo 10:41
Julkaisija: Suomen Akatemia

Ionisoiva säteily pienentää eläinten poikuekokoja sekä aivojen ja sisäelinten kokoa. Säteily myös sokeuttaa ja vaikeuttaa jälkeläisten saantia. Yliopistonlehtori Tapio Mappes tutkii Suomen Akatemian rahoituksella Fukushiman ja Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuksien vaikutuksia luonnonvaraisiin eläimiin.

Näiden onnettomuuksien seurauksena luontoon levisi laajoille alueille radioaktiivista ainesta. Radioaktiivinen laskeuma aiheuttaa suhteellisen alhaisen, mutta pahimmillaan useita vuosisatoja kestävän altistuksen ionisoivalle säteilylle. Tapio Mappes selvittää tutkimuksessaan, kuinka alhainen ionisoiva säteily vaikuttaa alueen eläimiin, niiden kantoihin, lisääntymiseen, kuolleisuuteen ja fysiologiaan. Tutkimus on vielä alussa, mutta tuloksia joihinkin kysymyksiin on jo saatu.

Populaation, aivojen ja sisäelinten koko pienenee

Eläinten saamaan säteilyannokseen vaikuttavat sekä ulkoiset että sisäiset tekijät, kuten maaperä, ilma, ravinto, vesi ja muu taustasäteily. Luonnossa eläin kerää itseensä säteilyä eri tavalla kuin ihminen, sillä se ei osaa varoa eikä valikoida ravintoaan.

Säteilyä mitataan annosnopeudella. Normaali säteily on korkeintaan 0,3 mikrosievertiä tunnissa. Mappes on havainnut, että myyrillä aivojen koko pienenee jo siinä vaiheessa, kun säteily kasvaa muutamaan mikrosievertiin tunnissa.

”Mitä suuremmat säteilyarvot alueella on, sitä alhaisempia ovat pikkunisäkkäiden tiheydet. Yksilöiden lisääntyminen on heikompaa ja niiden kehitys häiriytyy. Jos säteilyn voimakkuus on kymmenen mikrosievertiä tunnissa, se on noin satakertainen luonnon normaalitilaan verrattuna. Sen jälkeen populaatiotiheydet ovat jo niin alhaisia, että on vaikeaa löytää yksilöitä tutkimuksiin.”

Säteily pienentää poikuekokoja ja vähentää lisääntyvien yksilöiden määrää. Se pienentää tärkeimmän sisäelimen, aivojen kokoa. Koiraiden sperman laatu heikkenee. Myyrille kehittyy kaihi ja ne sokeutuvat. Näin käy erityisesti naaraille. Näiden tekijöiden seurauksena myyrät voivat kuolla helpommin ja nuorempina, mikä selittäisi alhaisemmat populaatiotiheydet korkeamman säteilyn alueilla.

Solut rappeutuvat ja vanhenevat nopeammin

Merkittävänä tuloksena Mappes pitää myös sitä, kuinka telomeerit lyhenevät säteilyn vaikutuksesta. Telomeerit ovat kromosomien päissä olevia DNA-ketjuja, joilla on monta tehtävää. Ne vaikuttavat esimerkiksi solujen uusiutumiseen, vanhenemiseen ja rappeutumiseen.  Solujen sisäänrakennetut korjausmekanismit heikkenevät, kun telomeerit lyhenevät.

”Fukushiman onnettomuudesta on kulunut suhteellisen vähän aikaa, joten kaikki pitkäaikaisseuraukset eivät vielä ehkä näy”, epäilee Mappes. Fukushimassa säteilyn voimakkuus on hiukan alhaisempi kuin Tšernobylissä, mutta se on jakautunut tasaisemmin hyvinkin laajalle alueelle. Näistä eroista huolimatta säteilyllä näyttää olevan hyvin samanlaiset vaikutukset eläinpopulaatioihin myös Fukushimassa.

Tapio Mappesin koko haastattelu on luettavissa Suomen Akatemian Tietysti.fi-verkkosivustolla http://www.aka.fi/fi/T/Tiedeuutiset2/Tata-tutkimme/Fukushima-ja-Tsernobyl--mita-tapahtuu-luonnon-elaimille/

Lisätietoja:

yliopistonlehtori Tapio Mappes
Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos
p. 040 586 0978
tapio.mappes(at)jyu.fi

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Risto Alatarvas
p. 029 533 5007
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

 

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs