Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istutti toukokuussa hieman yli 4 000 merilohen vaelluspoikasta Suomen ja Venäjän rajan tuntumaan Rakkolanjokeen. Sieltä kalat voivat lähteä syönnösvaellukselle kohti Suomenlahtea. Istutuksilla edesautetaan lohen kotiutumista Rakkolanjokeen.
Puolet kaloista on merkitty selkäevän tyveen asennetulla T-ankkurimerkillä, josta ne ovat myöhemmin tunnistettavissa yksilöllisesti. Merkkipalautusten avulla kerätään tutkimukselle tietoa muun muassa kalojen vaelluksista, kasvusta sekä välineistä, joilla kaloja pyydetään. Mikäli merkitty kala jää pyydykseen, pyytäjän toivotaan lähettävän merkin tai merkin sisältämät tiedot ilman postimaksua osoitteeseen: RKTL, Merkit, 5005751, 00003 VASTAUSLÄHETYS. Merkkipalautuksen voi tehdä myös Internetissä sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.rktl.fi tai puhelimitse (0205 751 231).
Lohia istutetaan Rakkolanjokeen kolmena keväänä, nyt tehty istutus on järjestyksessään toinen. Ensimmäisen vuoden lohi-istukkaat ovat tällä hetkellä merellä syönnösvaelluksella. Yksi Rakkolanjoen istukkaiden merkkipalautus on jo tullut Porvoon edustalta. Noin 15 senttisenä istutettu poikanen oli kasvanut hyvin ja painoi yli kaksi kiloa. Kudulle ensimmäisiä istukaslohia voidaan odotella jo ensi syksynä. Tosin Suomen puolella joudutaan odottamaan siihen asti, että Rakkolanjoen Venäjän puoleiset nousuesteet saadaan poistettua.
Merilohia istutettiin myös Venäjällä Karjalankannaksella virtaavaan Vammeljokeen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiantuntijat kouluttivat venäläisiä kollegoitaan T-ankkurimerkintään. Merkityt 2 000 lohta vapautettiin Vammeljokeen yhdessä 10 000 merkitsemättömän lajitoverinsa kanssa. Vammeljoen lohi on aikanaan kuollut sukupuuttoon ja lohi on nyt palaamassa takaisin jokeen istutusten ansiosta. Lohikanta on äärimmäisen tärkeä myös Vammeljoen jokihelmisimpukalle, joka on elinkiertonsa alkuvaiheessa riippuvainen lohikaloista. Mikäli lohi katoaa, katoaa myös jokihelmisimpukka.
Toimenpiteet ovat osa EU:n ja Venäjän välisestä ENPI CBC -ohjelmasta tuettavan RIFCI-hanketta (Rivers and Fish ― Our Common Interest), jonka yhtenä päätavoitteena on Suomenlahden arvokalakantojen tilan kohentaminen.
RIFCI-hankkeen pääpartneri on Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus ja hankepartnereita ovat Biologists for Nature Conservation -järjestö, Luoteis-Venäjän kalantutkimuslaitos ja Viipurin aluehallinto Venäjältä sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kaakkois-Suomen metsäkeskus ja Etelä-Karjalan kalatalouskeskus. Hanketta rahoittavat pääpartnerin lisäksi Lappeenrannan kaupunki, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Nordkalk Oyj, Paroc Oy Ab, Finnsementti Oy, Suomen karbonaatti Oy, Stora Enso Oyj, Kaakkois-Suomen metsäkeskus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry, Biologists for Nature Conservation sekä Viipurin aluehallinto.
RKTL:n verkkosivuilla kuva median käyttöön: http://www.rktl.fi/tiedotteet/toinen_era_t.html
Lisätietoja:
Tutkija Ari Saura, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, p. 020 575 1266
[email protected]
Projektipäällikkö Matti Vaittinen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, p. 040 775 4966
[email protected]
This project is co-funded by the European Union,
the Russian Federation and the Republic of Finland
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa luotettavaa ja korkealaatuista tietoa luonnonvaroista päättäjille, elinkeinoille, alan ammattilaisille sekä kansalaisille. Lisätietoa: www.rktl.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1