Toimivat alasvaellusreitit ja istutuspoikasten laatu avainasioita lohikantojen elvyttämisessä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Riina Huuskon väitöstutkimuksen mukaan lohikalojen vaelluspoikasistukkaiden laatuun ja istutuskäytäntöihin sekä jokivaelluksen onnistumiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota, jos halutaan palauttaa luonnossa lisääntyvä vaelluskalakanta rakennettuihin jokiin.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten lohenpoikasten eli smolttien laitoskasvatuksen olosuhteiden muutokset sekä istukkaiden vapautuskäytännöt vaikuttavat poikasten ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen rakennetuissa joissa.

Tutkimuksen mukaan laitoskasvatuksen olosuhteita muuttamalla voidaan tuottaa lohen vaelluspoikasistukkaita, jotka ovat ominaisuuksiltaan ja käyttäytymiseltään lähempänä luonnossa kasvaneita vaelluspoikasia kuin nykyisillä vakiintuneilla kasvatusmenetelmillä tuotetut poikaset.

– Laitosistukkaat myös selviytyvät paremmin, jos ne istutetaan samaan aikaan kuin villit kalanpoikaset vaeltavat, kertoo Riina Huusko.

Viime vuosina vaelluskalakantojen hoidossa päätavoitteena on ollut kalakantojen luonnonkierron palauttaminen. Tämän tavoitteen saavuttaminen rakennetuissa joissa vie vuosikymmeniä, ja istutuksia tarvitaan jatkossakin yhtenä menetelmänä hävinneiden tai heikentyneiden kalakantojen palauttamisessa. 

Voimalaitospadoille tarvitaan toimivia vaellusreittejä

Väitöstutkimuksen mukaan voimalaitokset hidastavat vaelluspoikasten vaellusta alavirtaan tai ne toimivat pahimmassa tapauksessa jopa vaellusesteenä. Lisäksi poikaset voivat vahingoittua turbiinien läpi uidessaan. Rakennetuissa joissa smolttien vaelluksen aikainen eloonjäänti usean padon yläpuolelta jokisuulle on heikkoa. 

– Lohikalakantojen luonnonkierron palauttamisen onnistumiseksi voimalaitospadoille tulee jatkossa suunnitella ja rakentaa toimivat vaellusreitit myös alavirtaan liikkuville vaelluspoikasille tai muilla tavoin varmistaa smolttien turvallinen pääsy merelle, Riina Huusko korostaa.

Vaikka lohikantojen palauttamishankkeiden näkyvin toimenpide on usein jokeen palaavia kutukaloja varten rakennettu kalatie, on tavoitteiden saavuttamiseksi kiinnitettävä huomiota myös muihin lohen elinkierron vaiheisiin. Nyt valmistuneen väitöstutkimuksen tulokset tarjoavat kattavaa tietoa vaelluspoikasten kohtaamista ongelmista rakennetuissa joissa, ja ne antavat myös suuntaviivoja ratkaisuvaihtoehdoille. Lisäksi tutkimus tarjoaa tietoa erilaisten kalamerkintämenetelmien sopivuudesta lohen vaelluspoikastutkimuksiin. 

Väitöstutkimus tehtiin Lukessa yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa Maj ja Tor Nesslingin säätiön myöntämällä apurahalla.

Filosofian maisteri Riina Huuskon väitöstilaisuus 

Aika: 26.1.2018 klo 12.00

Paikka: Oulun yliopisto (Wetteri-sali IT115)

Väitöskirjan otsikko: Downstream migration of salmon smolts in regulated rivers: factors affecting survival and behaviour (Lohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa: selviytymiseen ja käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät)

Vastaväittäjä: Dosentti Juhani Pirhonen, Jyväskylän yliopisto

Kustos: Tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro, Luke

Lisätietoja:

Tutkija Riina Huusko, puh. 029 532 2192, riina.huusko@luke.fi

Väitöskirja

Tiedote Luonnonvarakeskuksen sivuilla