Taimenen istutukset tuottivat Päijänteellä paremmin kuin järvilohen istutukset

Päijänteen ja sen lähivesistöjen kolmevuotiaiden taimenien ja järvilohien istutukset tuottivat vuosina 1990–2007 Carlin-merkkipalautusten perusteella suhteellisesti enemmän saalista kuin kaksivuotiaiden istutukset. Taimenen istutukset antoivat hieman paremman tuoton kuin järvilohen istutukset. Tuhatta taimenistukasta kohden kaksivuotiaat taimenet antoivat saalista 66 kiloa, kolmevuotiaat 336 kiloa ja nelivuotiaat 469 kiloa. Vastaavasti kaksivuotiaat järvilohi-istukkaat tuottivat saalista keskimäärin 24 kiloa ja kolmevuotiaat 136 kiloa tuhatta istukasta kohden.

Kaikki taimenen ja järvilohen istutuserät tuottivat vähemmän saalista kuin istutuserien kokonaispaino oli ollut. Jos merkkien palauttamattomuudesta johtuvan virheen vaikutus arvioidaan, saalista saatiin saman verran tai vähemmän kuin oli istutettu. Monin paikoin havaittua merkkien palautusosuuden romahdusta ei ole Päijänteellä havaittu 1990- ja 2000-lukuja verrattaessa.

Taimen kasvoi Päijänteellä ensimmäisen ja toisen järvivuoden aikana järvilohta nopeammin, mutta kolmantena järvivuotena pyydetyt järvilohet olivat kookkaampia kuin samanikäiset taimenet. Istukkaiden syönnösvaellukset suuntautuivat Päijänteellä pääosin kohti Tehinselkää. Rutajoesta ja Muuramenjoesta pyydetyt ja merkityt villit taimenet levittäytyivät pitkin Päijännettä. Suurin osa pyydettiin kuitenkin läheiseltä Ristinselältä. Ainakin näistä kahdesta joesta lähtee joitakin vaelluspoikasia vuosittain Päijänteelle. Sitä vastoin Arvajan reitillä merkityistä taimenista ei tullut palautuksia Päijänteestä.

Merkkikaloista pyydettiin yli puolet verkoilla ja noin neljännes vapavälineillä. Ammattikalastusvälineillä, troolilla ja rysillä, saatiin Päijänteellä saaliiksi noin neljännes istukkaista, mutta näistä kaloista vapautettiin huomattavasti suurempi osuus kuin muilla pyydyksillä saaduista.

Kaksivuotiaista taimenista hieman yli puolet pyydettiin istutusvuoden aikana ja noin kolmannes toisen järvivuoden aikana. Vastaavat osuudet järvilohilla olivat 78 prosenttia ja 17 prosenttia.  Istukkaat pyydetään edelleen liian aikaisin. Voimakkaasta pyynnistä kärsii myös uhanalainen villi järvitaimen. Sen merkintätulokset olivat tuoton, kasvun, vaellusten ja järvisaaliin pyyntivälineiden suhteen samankaltaiset kuin istukkailla. Tulevista istutuksista tulisi tehdä istutus-, merkintä- ja seurantasuunnitelma, jonka avulla istutusten tuottoa voitaisiin selvittää nykyistä paremmin.

Koko raportti on luettavissa osoitteessa http://www.rktl.fi/julkaisut/j/535.html. Lisää tietoa järvitaimenesta löytyy myös osoitteista www.rktl.fi/villitaimen ja www.konnevedenkalatutkimus.fi. Carlin-merkinnästä lisää tietoa http://www.rktl.fi/kala/kalamerkinta/merkintamenetelmia/.

Lisätietoja:
Jukka Syrjänen, tutkija, Jyväskylän yliopisto, puh. 050 545 4615
Pentti Valkeajärvi, tutkija, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh. 020 5751 514