Suurin osa kotiroskapussin sisällöstä on edelleen biojätettä ja muovipakkauksia

Biojäte ja muovipakkaukset muodostavat edelleen suurimman osan lounaissuomalaisen kotiroskapussin sisällöstä. Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) toukokuussa tekemän koostumustutkimuksen mukaan biojätettä on alueen polttokelpoisen jätteen seassa edelleen yli kolmannes ja muovipakkauksia miltei 14 prosenttia.

Vaikka lajittelusta puhutaan paljon ja mahdollisuudet lajitella ovat lisääntyneet, muodostavat biojäte ja muovipakkaukset yhä suurimman osan kotiroskapussin eli polttokelpoisen jätteen roskiksen sisällöstä.

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) toimialueella syntyvien roskapussien koostumusta selvitettiin toukokuussa järjestetyssä koostumustutkimuksessa. Topinojan jätekeskuksessa avattiin pussi kerrallaan kotitalouksien polttokelpoisen jätteen roskapusseja ja lajiteltiin niiden sisältö eri jätejakeisiin. Koostumustutkimus toteutetaan noin parin vuoden välein.

Biojätteen osuus kotiroskapussissa on kasvanut selvästi viime tutkimuksesta

Biojätettä polttokelpoisen jätteen seassa on vuoden 2022 tutkimuksen mukaan yli kolmannes, josta ruokahävikkiä eli alun perin syömäkelpoista ruokaa on noin 13 prosenttia. Biojätteen kokonaisosuus on noussut vuoden 2019 tutkimukseen verrattuna jopa 4,5 prosenttiyksiköllä 34 prosentista 38,5 prosenttiin.

– Tutkimuksen aikana biojätteen suuri määrä herätti huomiota. Positiivista on, että ruokahävikin määrä on laskenut sitten viime tutkimuksen, LSJH:n tutkimus- ja kehityspäällikkö Miia Jylhä toteaa.

Ruokahävikin osuus on laskenut 16,2 prosentista 12,9 prosenttiin, mutta keittiöjätteen eli vihannesten kuorien ja kahvinpurujen osuus on noussut.

Jätelain muutosten myötä heinäkuun alusta lähtien biojätettä on kerätty taajamissa kiinteistöiltä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Biojätteen keräys laajenee taajamissa heinäkuuhun 2024 mennessä joka kiinteistöön, joko biojätekeräyksen tai kompostorin muodossa.

– Tehdyn koostumustutkimuksen tulokset osoittavat, että biojätteen erilliskeräyksen laajeneminen on hyvinkin paikallaan. Odotamme, että biojätteen määrä polttokelpoisen jätteen seassa vähenee merkittävästi tulevien vuosien aikana, Jylhä pohtii.

Erilliskeräys on vähentänyt muovipakkausten määrää kotiroskapussissa vain vähän

Yksittäisistä jätejakeista toiseksi eniten kotiroskapussista löytyi muovia, jonka osuus polttokelpoisen jätteen seassa oli kaikkiaan 16,8 prosenttia. Muovin eli muoviesineiden ja -pakkausten osuus on kuitenkin laskenut viime tutkimuksesta, jolloin muovien kokonaisosuus oli 18,6 prosenttia.

– Muovipakkausten erilliskeräys oli viime tutkimuksen aikaan vuonna 2019 vasta alkanut, joten erilliskeräyksen vaikutusten odotettiin näkyvän vasta seuraavassa tutkimuksessa. Vaikka pakkausmuovin keräysverkosto ja into lajitteluun on kasvanut viime vuosina nopeasti, päätyy niitä edelleen harmittavan paljon kotiroskapussiin, Jylhä sanoo.

Suurin osa vuoden 2022 tutkimuksen muoveista, kaikkiaan 13,9 prosenttia, oli juuri muovipakkauksia. Muovipakkausten määrä väheni siis vain 0,5 prosenttiyksiköllä vuodesta 2019, muoviesineiden sen sijaan 1,5 prosenttiyksikköä.

Kartonkia, paperia ja metallia vähemmän, tekstiiliä ja jalkineita enemmän

Kartongin, paperin ja metallin osuus on vuoden 2019 tutkimukseen verrattuna vähentynyt, kun taas vastaavasti tekstiilien ja jalkineiden sekä lasin osuus kotiroskapussissa on kasvanut. Poistotekstiilien 2,8 prosentin osuus polttokelpoisen jätteen seassa vastaa noin 5 kilogrammaa poistotekstiiliä asukasta kohden vuodessa.

– Vuonna 2021 asukkaiden poistotekstiiliä erilliskerättiin 530 000 kiloa. Silti tekstiilin määrä kotiroskiksessa on kasvanut. Yleisesti tiedetään, että tekstiilien kulutus on kasvussa. Määrä voi kertoa siitä, tai sitten se voi olla ihan sattumaa. Monestihan vaatteita siivotaan varastoista pois isompia määriä kerrallaan, Jylhä miettii.

Tänä vuonna erikseen lajiteltiin myös koronajätteet, joiden osuus oli 0,3 % eli kokonaiskuvassa hyvin vähäinen.

– Lajitteluviikkojen aikana koronatilanne oli kohtalaisen rauhallinen ja esimerkiksi maskisuositus ei ollut enää juurikaan voimassa Turun seudulla. HSY tutki koronajätteen määrää viime vuoden syyskuussa, jolloin sitä oli pääkaupunkiseudun sekajätteen joukossa 0,7 prosenttia, Jylhä kertoo.

Jätteiden arvokkaat ravinteet ja materiaalit talteen vain lajittelemalla

Vaarallisia kemikaaleja sekä sähkölaitteita ja akkuja polttokelpoisen jätteen roskapussista löytyi pieniä määriä. Niiden laittaminen kotiroskapussiin on kiellettyä, sillä siitä on haittaa sekä terveydelle että ympäristölle. Vaarallisia jätteitä ja sähkölaiteromua otetaan vastaan maksutta esimerkiksi LSJH:n lajitteluasemilla.

– Karkeasti arvioiden noin 80 prosenttia nyt tutkitusta polttokelpoisesta jätteestä olisi ollut mahdollista lajitella muualle. Vain lajittelemalla jätteiden arvokkaat ravinteet ja materiaalit saadaan talteen, Jylhä muistuttaa.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) neuvoo alueensa asukkaita lajittelussa. Jätteiden lajitteluun saa apua esimerkiksi Jätteiden ABC:sta osoitteessa www.lsjh.fi/sv/abc. Lähimmän kierrätyspisteen voi eri jätejakeille etsiä osoitteesta www.kierrätys.info.

Tarkempi raportti koostumustutkimuksen tuloksista tiedotteen liitteenä (suomeksi).

Lisätiedot:

Miia Jylhä
tutkimus- ja kehityspäällikkö, LSJH
puh. 020 728 2114
[email protected]