Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Suomi pyrkii sopimukseen Tenojoen kalastuksesta Norjan kanssa

Maa- ja metsätalousministeriö

Suomi pyrkii sopimukseen Tenojoen kalastuksesta Norjan kanssa

Tiedote.
Julkaistu: 16.08.2015 klo 17:30
Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti Utsjoella tänään avoimen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden Tenojoen kalastussopimusneuvotteluista. Suomi ja Norja ovat neuvotelleet kolmen vuoden ajan nykyisen, vuonna 1989 tehdyn Tenojoen kalastussopimuksen uudistamisesta. Neuvottelut ovat ratkaisuvaiheessa.

Norja on ilmoittanut harkitsevansa nykyisen sopimuksen irtisanomista, jos neuvotteluissa ei saavuteta yhteisymmärrystä kuluvan vuoden aikana. Sopimuksen irtisanomisaika on yksi vuosi. Siten kalastuskaudella 2017 sovellettaisiin joko uutta kalastussopimusta tai kansallisia kalastusjärjestelyjä. Sopimus on paikkakuntalaisille merkittävä asia ja Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa on vahva edustus Teno-jokivarresta. Maa- ja metsätalousministeriö pitää tärkeänä, että neuvotteluissa päästäisiin sopimukseen.

”Uusi sopimus on ilman muuta ensisijainen tavoite. Jos sopimukseen ei kuitenkaan päästä, toiseksi paras vaihtoehto olisi jatkaa vanhalla sopimuksella. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että sopimukseen perustuva, yhteisesti hoidettu kalastuksen säätely on yleensä sopimuksetonta tilaa kestävämpi vaihtoehto kun kaksi tai useampi maata hyödyntää samaa kalakantaa. Tämän vuoksi vanhakin sopimus olisi parempi vaihtoehto kuin kokonaan sopimukseton tila”, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja.

Suomalais-norjalainen tutkijaryhmä on tuottanut uutta tietoa neuvottelujen pohjaksi. Tenojoen vesistö on Pohjois-Atlantin merkittävimpiä lohen lisääntymisalueita. Vesistössä voidaan erottaa noin 30 geneettisesti erilaista lohipopulaatiota. Näiden joukossa on useita kalakantoja, joiden tila on huono. Heikkoja kalakantoja on erityisesti yläjuoksulla kutevissa lohissa. Yläjuoksun kalakannat nousevat pääsääntöisesti ensimmäisinä vesistöön. Tämän vuoksi kalastusrajoitukset on biologisesti perusteltua painottaa kalastuskauden alkupuolelle. Nykyistä tiukempia kalastusrajoituksia on kuitenkin odotettavissa kaikkeen Tenojoella harjoitettavaan kalastukseen. Pitkän ajan saalistilastot osoittavat, että lisääntymisen kannalta arvokkaimmat eli suurikokoiset ja useamman merivuoden naaraslohet ovat vähentyneet koko vesistössä.

Suomi ja Norja ovat yhtä mieltä siitä, että Tenojoen lohikantojen elpyminen vaatii nykyistä tiukempia kalastusrajoituksia. Samaa mieltä ollaan myös siitä, että kalastuksen säätelyn tulee perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon ja olla joustavaa, koska luontainen vaihtelu lohikannoissa on suurta. Säätelyn tehoa saadaan parhaiten lisättyä kohdistamalla rajoituksia harkitusti kaikkiin kalastusmuotoihin.

”Neuvottelupöydällä on edelleen kalastusrajoitusten mitoitus ja kohdentaminen. Erityisesti matkailukalastukseen kohdistuvissa kalastusrajoituksissa on vielä neuvoteltavaa maiden välillä”, arvioi osastopäällikkö Pentti Lähteenoja maa- ja metsätalousministeriöstä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja, p. 050 341 9934
osastopäällikkö Pentti Lähteenoja, p. 0295 16 2485
etunimi.sukunimi@mmm.fi

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs