Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Suomi on rajavesiyhteistyön edelläkävijä

Suomen ympäristökeskus

Suomi on rajavesiyhteistyön edelläkävijä

Julkaistu: 20.03.2009 klo 13:24
Julkaisija: Suomen ympäristökeskus

YK:n Maailman vesipäivän aiheena ovat rajavedet, Shared waters - Shared opportunities. Suomen rajavesiyhteistyöllä ja -sopimuksilla on pitkät perinteet Norjan, Ruotsin ja Venäjän kanssa. Myös kansainvälisellä tasolla vesistöille tarvittaisiin YK:n ilmastosopimuksen kaltainen maailmanlaajuinen sopimus. Sen voimaan saattaminen on kuitenkin vaikeaa, koska vesivarojen niuketessa valtiot haluavat päättää itsenäisesti vesivaroista.


 

Rajavesistöyhteistyöllä on mm. suojeltu
Tenon lohikantaa.© Tapio Heikkilä

YK:n Maailman vesipäivän aiheena ovat rajavedet, Shared waters - Shared opportunities. Suomen rajavesiyhteistyöllä ja -sopimuksilla on pitkät perinteet Norjan, Ruotsin ja Venäjän kanssa. Myös kansainvälisellä tasolla vesistöille tarvittaisiin YK:n ilmastosopimuksen kaltainen maailmanlaajuinen sopimus. Sen voimaan saattaminen on kuitenkin vaikeaa, koska vesivarojen niuketessa valtiot haluavat päättää itsenäisesti vesivaroista.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus SYKE, ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö juhlistavat vesipäivää seminaarilla ”Vesi ei tunne rajoja”maanantaina 23.3. Vuoksen rajavesikaupungissa Lappeenrannassa.

Vuoksen vesistön keskusjärvi on Saimaa

Suomessa on monta rajavettä: Itämeri, Tornion - Muonionjoen vesistö, Teno- ja Näätämöjoen, Paatsjoen ja Vuoksen vesistö.

Venäjän kanssa rajavesiyhteistyö aloitettiin vuonna 1964, Ruotsin kanssa vuonna 1970 ja Norjan kanssa vuonna 1980. Yhteistyötä varten on perustettu komissiot. Venäjän rajavesistöyhteistyössä on ollut tärkeää esimerkiksi Saimaan juoksutussäännöistä sopiminen. Norjan kanssa on sovittu Tenonjoen luonnonvaraisen lohen säilyttämisestä ja Ruotsin kanssa Tornionjokeen tulevan kuormituksen rajoittamisesta. Kaikissa komissioissa kiinnitetään huomiota erityisesti veden laatuun ja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä alan tiedonvaihtoon.    

Vuoksen vesistö on suurin Suomen ja Venäjän rajavesistöistä. Sen valuma-alue on 68 500 km2,mistä Suomen puolella sijaitsee 77 prosenttia ja Venäjällä 23 prosenttia. Vesistön keskusjärvi on Saimaa, josta vedet laskevat Vuoksen virtaa pitkin Laatokkaan ja edelleen Nevan kautta Suomenlahteen. Suomen ja Venäjän yhteisissä rajavesistöissä on toteutettu useita vesistöjen säännöstelyjä, joiden vaikutukset ulottuvat kummankin maan alueelle.

Rajavesistöjen käyttöä säännellään sopimuksilla

Maapallolla on yli 260 rajavesistöä, joiden alueella elää noin 40 prosenttia maailman väestöstä, Afrikan väestöstä jopa kolme neljäsosaa. Rajavedet yhdistävät kansoja ja ovat miljoonien ihmisten merkittävä tulolähde.

Valtiot ovat tehneet noin parituhatta kahdenvälistä tai alueellista sopimusta rajavesistöjen käytön sääntelystä ja suojelusta.  Euroopan merkittävin sopimus on vuonna 1996 voimaan tullut rajavesistösopimus, joka valmisteltiin YK:n Euroopan talouskomission piirissä. Rajavesistösopimuksella pyritään hallitsemaan vesivarojen yhdennettyä suunnittelua.

Vesiasioista ei ole voimassa samanlaista maailmanlaajuista sopimusta kuin esimerkiksi sopimukset ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Vuonna 1997 allekirjoitettiin maailmanlaajuinen yleissopimus kansainvälisten vesistöjen muuhun kun liikennekäyttöön soveltuvista säännöistä. Sopimus ei ole vielä voimassa. Sen on ratifioinut vain 16 valtiota, Suomi mukaan luettuna. Sopimuksen voimaantulo vaatii vielä 19 ratifiointia.

Sopimus on hyvin tärkeä, sillä se tähtää vesivarojen kestävään ja tasapuoliseen käyttöön tilanteessa, jossa niukkeneviin vesivaroihin kohdistuu yhä enemmän paineita.  Koska sopimus sisältää sääntöjä vesivarojen käytöstä, valtioilla ei ole suurta intressiä ratifioida sitä.

Lisätietoja:

Rajavesiyhteistyö
Pääjohtaja Lea Kauppi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 1668 (23.3. alkaen)

Kansainväliset vesisopimukset
Neuvotteleva virkamies Hannele Nyroos, ympäristöministeriö,
puh. 050 572 6358  (23.3. alkaen)

Tiedottaja Ulla Sonck, SYKE , puh. 040 740 2186,
etunimi.sukunimi@ymparisto

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs