Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Suomenlahdelle on syntymässä happikato

Suomen ympäristökeskus

Suomenlahdelle on syntymässä happikato

Julkaistu: 25.03.2009 klo 14:31
Julkaisija: Suomen ympäristökeskus

Varsinaiselta Itämereltä on virrannut suolapitoista vettä Suomenlahdelle, joka on aiheuttanut voimakkaan vesien kerrostuneisuuden. Siitä seuraa, että kevään ja kesän kuluessa happi saattaa loppua pohjanläheisestä vesikerroksesta Suomenlahdella. Pohjanläheiset fosfaattipitoisuudet ovat jo kasvaneet. Kampamaneetteja löytyi nyt vähemmän kuin tammikuussa. Niitä tavattiin myös itäiseltä Suomenlahdelta Haapasaaren edustalta, jonka arvellaan johtuvan suolapitoisuuden kasvamisesta.

Varsinaiselta Itämereltä on virrannut suolapitoista vettä Suomenlahdelle, joka on aiheuttanut voimakkaan vesien kerrostuneisuuden. Siitä seuraa, että kevään ja kesän kuluessa happi saattaa loppua pohjanläheisestä vesikerroksesta Suomenlahdella. Pohjanläheiset fosfaattipitoisuudet ovat jo kasvaneet. Kampamaneetteja löytyi nyt vähemmän kuin tammikuussa. Niitä tavattiin myös itäiseltä Suomenlahdelta Haapasaaren edustalta, jonka arvellaan johtuvan suolapitoisuuden kasvamisesta.

Aranda palasi takaisin Helsinkiin keskiviikkoaamuna kolmen päivän (23.─24.3.) Suomenlahden tutkimusmatkaltaan. Se kattoi Suomenlahden avomerialueen Hangosta Haapasaareen. Sillä tutkittiin Suomenlahden suola-, happi- ja ravinnepitoisuuksia sekä kartoitettiin kampamaneettien esiintymistä.

Varsinaiselta Itämereltä on työntynyt suolaista vettä Suomenlahden syvänteisiin aina Loviisan edustalle saakka. Pohjanläheinen suolapitoisuus on noussut tammikuuhun verrattuna 2─2,5 promillea, jonka seurauksena Suomenlahdelle on syntynyt pohjan ja pinnan läheiset vesikerrokset. Suolapitoisuuden aiheuttama vesikerroksien tiheyserot estävät niitä sekoittumasta, jolloin happi vähitellen kuluu loppuun pohjanläheisestä vesikerroksesta.

Suomenlahden ravinnepitoisuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia lukuun ottamatta pohjanläheisen vesimassan fosfaattipitoisuuksien kasvua.

Kampamaneetteja löytyi nyt vähemmän kuin tammikuussa. Niitä tavattiin ensimmäistä kertaa myös itäiseltä Suomenlahdelta Haapasaaren edustalta. Suolapitoisuuden kasvu on luultavasti mahdollistanut kampamaneettien leviämisen idemmäksi Suomenlahdella. Kampamaneetteja kerättiin laboratorio- ja kasvatuskokeita varten.

Lisätietoja

Arandan matkanjohtaja Hannu Haahti, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 718 656

Erikoistutkija Maiju Lehtiniemi, SYKE, puh. 040 725 5085

Tiedottaja Riku Lumiaro, SYKE, puh. 040 509 8654

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs